Sivuston pääkäyttäjä

Koulusta lyseoksi Ensimmäisen, vuonna 1928 hyväksytyn, lukusuunnitelman mukainen kouluviikko oli ensimmäisellä ja toisella luokalla 30 tuntia ja kolmas- ja neljäsluokkalaisilla 31 tuntia. Opetettavia aineita olivat: uskonto, suomen kieli, ruotsin kieli, saksan kieli, historia ja yhteiskuntaoppi, maantieto, luonnonhistoria, fysiikka ja kemia, matematiikka, kaunokirjoitus, piirustus, voimistelu, terveysoppi, laulu sekä kirjanpito. ”Yleisen kansalaissivistyksen” vastaanottamisessa suurimmat vaikeudet koettiin ruotsin

Koulupojan – sotilaspojan muisteloita — Kun 30.11.1939 menimme kouluun, olimme jo aamu-uutisissa saaneet kuulla että Neuvostoliitto oli hyökännyt maahamme, oli pommittanut Helsinkiä sekä muitakin Etelä-Suomen kaupunkeja. Kouluun lähtiessäni huomasin vanhempieni olevan hyvin huolestuneita, äitini jopa itki kovasti. Itse olin vain jännittynyt, koska en tietenkään tajunnut kuinka vakava asia oli. Kun koulun aamuhartaus oli juuri juhlasalissa

Ylioppilaaksi ilman kirjoituksia ”Kauhajoen yhteislyseon kahdestoista toimintavuosi, joka tänään päättyy, on yleisesti tunnetuista syistä sekä työpäivien määrän että suoritettuihin oppimääriin nähden jäänyt hyvin vaillinaiseksi.” Näin aloitti koulun rehtori Arvi Pyhälä lukuvuoden 1939–1940 toimintakertomuksen. Yleisesti tunnettu syy oli 30.11.1939–13.2.1940 käyty talvisota. Sota haittasi koulutyön etenemistä monella tavoin. Ensimmäisen kerran koulutyön keskeytti 10. lokakuuta 1939 armeijan ylimääräiset

Oppilasmäärä kasvaa sodasta huolimatta Oppilaiden heikentyneen terveydentilan lisäksi koulutyötä haittasi opettajapula, jota pahensi koulun oppilasmäärän kasvu. Lukuvuonna 1942–1943 keskikoulun aloitti ensi kertaa niin monta oppilasta, että kouluun oli perustettava rinnakkaisluokat I A ja I B. Rinnakkaisluokat perustettiin myös seuraavina sota-ajan lukuvuosina. Tämän seurauksena koulurakennus alkoi käydä ahtaaksi. Lukuvuodelle 1942–1943 koulu jo vuokrasi lisätiloja. Kasvava oppilasmäärä

Oppilaita riittää, mutta opettajia ja tiloja ei 1940-luvulla alkanut oppikoulun suosion kasvu jatkui 1950-luvulla, jolloin keskikoulusta ja lukiosta katosivat viimeisimmätkin elitistikoulun piirteet niin Kauhajoella kuin koko Suomessakin. Oppikouluun pyrki yhä enemmän lapsia, joiden vanhemmat eivät olleet käyneet oppikoulua. Kaikkineen oppikouluopinnot aloitti 1950-luvulla vajaat 40 % ikäluokasta. Koulutuksen arvostuksen nousun lisäksi oppikoulun suosiota 1950-luvulla kasvatti se,