Kauhajoen lukion historiaa

”Yhteiskoulupuuha” toteutui 1928   Kauhajoen Kunnallislehti julkaisi ”yhteiskoulupuuhasta” pikku-uutisen 50 mm:n palstalla 12. huhtikuuta 1928: ”Toisena pääsiäispäivänä pidettiin Aron kansakoululla kokous, jossa herätettiin henkiin pari vuotta nukuksissa ollut yhteiskoulupuuha. — Kokous päätti, että mikäli mahdollista, olisi keskikoulu yksi- tai kaksiluokkaisena alettava jo ensi syksynä vuokrahuoneissa.” Kokouksessa valittiin toimikunta, jonka puheenjohtajaksi nimettiin maanviljelijä A. K. Kaura ja […]

1928 – Perustettiin kannatusyhdistyksen ylläpitämä Kauhajoen yhteislyseo. 1930 – Yhteislyseolle valmistui Kannaksen Raivolasta tuoduista hirsistä rakennettu koulutalo. 1939 – Eduskunta piti istuntonsa sodan ajan Kauhajoen yhteislyseossa vuoteen 1940 asti. 1957 – Lisärakennus, ns. Koiviston siipi valmistui. 1962 – Uusi lisärakennus, ns. Tuunaisen siipi, valmistui. 1975 – Peruskoulu-uudistus. Yhteislyseon lukiosta kunnan omistama Kauhajoen lukio. 1979 –

Oppikoulut autonomian ajan lopulla Venäjän vallan viimeisinä vuosina perinteisellä Etelä-Pohjanmaalla toimi seitsemän suomenkielistä oppikoulua. Vaasassa olivat valtion ylläpitämät Vaasan lyseo, 5-luokkainen Vaasan tyttökoulu ja siihen läheisesti liittynyt yksityinen Vaasan jatko-opisto. Vuonna 1904 perustettiin Lapuan yhteiskoulu, joka on maakunnan vanhin maaseudun oppikoulu. Se sai 1914 luvan perustaa lukioon rinnakkaisen opintolinjan, Lapuan maanviljelyslyseon, joka aloitti toimintansa seuraavana

Kannatusyhdistys koulun taakse Kauhajoki oli yleisen oppivelvollisuuslain säätämisen aikoihin 1920-luvulla maalaiskunta, jossa asui vajaa 13 000 asukasta ja noin 90 % sai toimeentulonsa maa- ja metsätalouden elinkeinoista. Ensimmäinen kansakoulu kuntaan oli perustettu vuonna 1882. Vauhtiin kansakoulujen perustaminen pääsi 1800- ja 1900-lukujen taitteessa ja käytännössä kansakoulut tavoittivat kaikki kauhajokelaislapset jo ennen oppivelvollisuuslain säätämistä. Kansakoulun käyneiden lasten osuuden

Koulu alkaa Aronkylässä, koulurakennus nousee Kirkonkylään Koulutyö aloitettiin Aronkylän kansakoulun tiloissa, mutta oman koulurakennuksen saaminen oli välttämätöntä koulun toiminnan kehittämiseksi. Oma koulurakennus oli peruste koulun talouden kannalta ensisijaisen valtionavun saamiselle. Koulurakennuksen sijoittamispaikaksi kannatusyhdistys sai kolme varteenotettavaa tarjousta. Maanviljelijä J.O. Ikkelä tarjoutui lahjoittamaan maa-alueen koululle Aronkylästä, noin 300 metrin päästä rautatieasemasta. Kirkonkylästä tontin olivat valmiita lahjoittamaan sekä