Kannatusyhdistys koulun taakse
Kauhajoki oli yleisen oppivelvollisuuslain säätämisen aikoihin 1920-luvulla maalaiskunta, jossa asui vajaa 13 000 asukasta ja noin 90 % sai toimeentulonsa maa- ja metsätalouden elinkeinoista. Ensimmäinen kansakoulu kuntaan oli perustettu vuonna 1882. Vauhtiin kansakoulujen perustaminen pääsi 1800- ja 1900-lukujen taitteessa ja käytännössä kansakoulut tavoittivat kaikki kauhajokelaislapset jo ennen oppivelvollisuuslain säätämistä. Kansakoulun käyneiden lasten osuuden kasvu oli ehdoton edellytys jatkokoulutuksen järjestelylle. Aivan ehdotonta se oli lyseon osalta, sillä lyseoon ei voinut pyrkiä ilman kansakoulun opetusmäärän suorittamista. Myös muun jatkokoulutuksen järjestäminen olisi ollut turhaa, mikäli oppilailla ei olisi ollut perustaitoja lukemisen ja laskemisen osalta.
Ensimmäiset jatko-opintoja tarjoavat koulut Kauhajoella olivat vuonna 1919 perustettu maamieskoulu, vuonna 1920 perustettu kotitalousopisto ja vuonna 1925 perustettu kansanopisto. Oppikoulun perustamisesta käytiin ensimmäinen keskustelu jo 1900-luvun alkuvuosina. Koulu perustettiin kuitenkin vuonna 1906 Kristiinankaupunkiin. Huomattavaa on, että perusteet koulun sijoittamiseksi myös Kauhajoelle olivat olemassa, sillä Kristiinankaupungin yhteislyseon ensimmäisen lukuvuoden oppilaista 42 % tuli Kauhajoelta.
Oppikoulun perustaminen nousi monesti esiin 1910- ja 1920-lukujen aikana, mutta vasta vuosikymmenen lopussa keskustelut johtivat tekoihin. Aronkylän kansakoulussa järjestettiin 9.4.1928 julkinen kokous, jossa pohdittiin oppikoulun perustamista Kauhajoelle. Kokous oli yksimielinen oppikoulun tarpeellisuudesta, ja asian edelleen kehittäminen annettiin toimeksi kokousväen joukosta kerätylle 10-henkiselle työryhmälle. Työryhmän keskeisimpänä tehtävänä oli ratkaista koulun hallinto ja talous sekä koulumuoto, eli oliko tavoitteena suppeampi keskikoulu vai laveampi lyseo.
Koulun hallinto ja talous päätettiin järjestää kannatusyhdistyksen kautta. Yhdistyksen perustamiseksi jokaiseen kylään pyrittiin saamaan jäsenten hankkijoita, jotta hanke lähtisi liikkeelle mahdollisimman lavealla rintamalla. Kannatusyhdistyksen perustava kokous pidettiin 21. kesäkuuta 1928. Tilaisuudessa valittiin yhdistyksen ensimmäinen johtokunta, jonka oli määrä toimia myös myöhemmin perustettavan koulun johtokuntana. Perustettavan koulun ensimmäiseksi johtajaksi valittiin filosofian maisteri Arvi Pyhälä. Perustavassa kokouksessa yhdistyksen jäseniksi liittyi 33 vakinaista ja 43 vuosijäsentä.
Yhdistysrekisteriin Kauhajoen yhteiskoulun kannatusyhdistys merkittiin 28. heinäkuuta 1928.
Koulumuotokysymyksessä työryhmän jäsenet kääntyivät kouluneuvos Gunnar Sarvan puoleen, jonka suosituksesta tavoitteeksi asetettiin neliluokkainen keskikoulu. Tämä merkitsi sitä, että oppilaat otettiin kouluun kuusiluokkaisen kansakoulun jälkeen. Kesällä 1928 hyväksytyssä ensimmäisessä työohjelmassa koulun tehtäväksi määriteltiin “antaa yleistä kansalaissivistystä yhtä laajassa määrässä kuin sitä valtion keskikoulussa annettiin”.
Kauhajoen yhteiskoulun kannatusyhdistyksen rekisteröinnin jälkeen opetusministeriö antoi sille luvan perustaa yhteiskoulu sekä vahvisti koulun ensimmäisen työohjelman 14.8.1928. Käytännön koulutyö saattoi näin alkaa 1. syyskuuta. Lopullinen virallistaminen koulun työlle saatiin lokakuun 4. päivä, kun kouluhallitus vahvisti Kauhajoen yhteiskoulun ohjesäännön.
Levä, Kimmo (2003): Yhteislyseon vuodet 1928–1975. Teoksessa Lakkia ja elämää varten. Kauhajoen yhteislyseo 1928 – Kauhajoen lukio 2003. Kauhajoki: Kauhajoen lukio. s. 17-18