Yhteistyössä Jyväskylän yliopiston, CERNin hiukkastutkimuslaitoksen sekä lähialueen lukioiden kanssa

CERNin tiedeleirikouluun pääsy kolmen vuoden tauon jälkeen yhdessä Ilmajoen ja Nurmon lukioiden kanssa oli viime keväänä todella iso ilouutinen. Kaupunkimme sijaitsee kaukana yliopisto- ja korkeakoulupaikkakunnista, joten tällainen tiedeleirikoulu on meille enemmän kuin lottovoitto. Jyväskylän yliopiston fysiikanlaitoksella pidettävä CERN- lukioseminaari tarjoaa opiskelijoille paitsi tilaisuuden orientoitua tulevaan tiedeopiskeluun myös tilaisuuden tutustua hieman yliopistoon ja fysiikanlaitokseen. Opettajille seminaari on täydennyskoulutus ja verkostoitumistapahtuma.


Yhteistyö muiden lukioiden kanssa on aina tärkeää ja antoisaa etenkin, kun koulussa ei ole muita fysiikan opettajia. Elokuun 23. päivä varahin (klo 6) perjantaiaamuna bussimme starttasi kohti Jyväskylää. Poimimme ilmajokiset ja nurmolaiset mukaamme matkalta ja ehdimme juuri ja juuri puoli kymmeneksi seminaarin alkuun. Matkalla ehdimme vaihtaa kuulumisia opettajien kesken; sain monta hyvää vinkkiä omaa työtäni ajatellen. Aikataulutimme myös syksyn yhteistoimintaa tiedeopiskelun osalta. Opiskelijoille yhteinen reissu tarjosi tilaisuuden jo hieman tutustua tuleviin opiskelutovereihin. Ohessa oppilaiden kertomus päivästä kuvien kera.

Ilkka Helenius: Monte Carlo-menetelmä hiukkasfysiikassa

Avauksen jälkeen alkoi päivän ensimmäinen luento. Luentoa piti tutkijatohtori Ilkka Helenius ja hän kertoi meille Monte Carlo -simulaatioista ja miten ne liittyivät hiukkastörmäyksiin. Monte Carlo -simulaatio hyödyntää todennäköisyyslaskentaa ja tilastotiedettä. Sen avulla voidaan erotella törmäystapahtumien vaiheita eri osa-alueisiin, simuloimaan yksittäisiä törmäyksiä ja se mahdollistaa suoran vertailun kokeellisten havaintojen kanssa. Puheenaiheeksi heiteltiin myös erilaisia termejä kuten kvanttiväridynamiikka, värivaraus ja värivuorovaikutus. Luennon lopuksi kuulimme PYTHIA -nimisestä ohjelmasta, joita tutkijat käyttävät hiukkastörmäysten simulointiin. 

Elina Hämäläinen: voiko netistä löytyvään tietoon luottaa?

Lyhyen tauon jälkeen alkoi toinen luento, jossa kerrottiin nettisivustojen luotettavuudesta. Luennolla Elina Hämäläinen kertoi tuntomerkkejä millä voi erottaa luotettavan sivun ei-luotettavasta. Hän myös kertoi kokeista, joita oltiin pidetty kuudesluokkalaisille ja lukiolaisille. Niissä testattiin miten hyvin he tunnistavat luotettavan tiedon. Kokeen tulosten keskiarvo oli hyvin alhainen. Tästä voi päätellä, että tehtävä ei ollut helppo kummallekaan ikäryhmälle. 

Tutustuminen syklotroniin

Lounaan jälkeen meidät jaettiin kahteen ryhmään, joista toinen lähti ensin tutustumaan nanolabraan ja toinen syklotroniin, Me lähdimme ensin suunnistamaan kiihdytinlaboratoriota kohti. Ensimmäinen esitelty laite oli vehje, jolla voitiin muodostaa vetyatomista ja toisesta valitusta atomista uuden alkuaineen atomi. Kyseiset atomit törmäytetään oikealla nopeudella, joka on noin 10 % valon nopeudesta, toisiinsa. Homma toimii tällä lailla aika hyvin. kunnes päästään rautaan. Sitä raskaampaia alkuaineita pitää muodostaa syytämällä neutroneja tarpeeksi paljon ytimeen, kunnes se kyllästyy pommitukseen ja muuttaa yhden neutronin protoniksi. Syklotronin parissa aikaa vierähti niin paljon ettemme ehtineet nanolabraan lainkaan.

CERN-tiedeleiriporukka Jyväskylässä fysiikanlaitoksella