Kauhajoen lukio menestyi loistavasti Yleisradion vertailussa lukion jälkeisiin jatko-opintoihin sijoittumisesta. Ammattikorkeakouluihin opintojen jälkeisen kahden vuoden aikana koulustamme hakeutuu ja pääsee 3. eniten kaikista ns. isoista lukiosta (yli 75 kirjoittajaa). Kaiken kaikkiaan eri korkeakouluihin ja yliopistoihin lukiostamme on tilaston tarkastelujaksolla päässyt 42,1%, joka oikeuttaa Kauhajoen lukion 26. sijaan isojen lukioiden joukosa. Tilastolukuja tulkitessa on huomattava, että kauhajoen lukion iltalinjan eli käytännössä kaksoistutkinnon opiskelijat ovat mukana samoissa luvuissa. Päivälukion puolelta vastaava prosenttiosuus on noin 50%, jolla koulumme sijoittuisi 10. sijan tuntumaan. Täten Kauhajoen lukion edellä korkeakoulupaikkojen saavuttamisessa on esimerkiksi Helsingin erikoislukioista vain yksi!
Lähilukioiden tuloksia:
Isoista lukioista korkeakouluihin:
Lukio Sija
Lapua 9.
Kauhajoki 10. (arvio ilman iltalinjaa)
Nurmo 40.
Kankaanpää 42.
Seinäjoki 81.
Pienistä lukioista korkeakouluihin:
Ilmajoki 9.
Jalasjärvi 10.
Jurva 47.
Parkano 70.
Kristiina 97.
Kurikka 102.
Teuva 111.
Merikarvia 121.
Alavus 164.
Honkajoen luvut sisältyvät ilmeisesti Kankaanpään lukion lukuihin.
Linkki tutkimustuloksiin.
Huomaathan, että hyvin pienten lukioiden osalta tilastollinen tarkastelu on usein harhaanjohtavaa.
Esim Kinnulan lukiosta on päässyt korkeakouluihin peräti 60%, mutta se tarkoittaa vain 3 henkeä, joten tilasto kertoo enemmän yksilöistä, kuin itse koulusta.
Vanhempia tilastoja ylioppilaista
Kauhajoen lukion aloittaneet 1975–2003 ja yo-tutkinnon viimeistään v. 2006 suorittaneet
Vuodet Lukioon tulleita yo-tutkinnon suorittaneita %
1975–1979 532 477 89,7
1980–1984 502 439 87,5
1985–1989 506 437 86,4
1990–1994 514 465 90,5
1995–1999 493 445 90,3
1975–1999 2547 2263 88,9
2000 86 2003 73 84,9
2001 88 2004 80 90,9
2002 90 2005 80 88,9
2003 75 2006 75 100
Vuosien 1975–1979 lukuihin sisältyvät myös v. -75 lukion 2. ja 3. luokalla olleet. Mukana ovat myös 23 kesken lukion paikkakunnalta pois muuttanutta ylioppilasta, mutta eivät ne 11, jotka ovat suorittaneet yo-tutkintonsa aikuislinjalla. Vuosina 2003 ja 2004 ylioppilaiksi päässeiden % -luvut on laskettu syksyllä 2000 ja 2001 aloittaneista, vaikka muutamat olivatkin aloittaneet opintonsa jo aikaisemmin. Lähteet: Kauhajoen lukion oppilasrekisteri; Yo-tulokset 1975–2004.
Keväällä 2003 suoritti ylioppilastutkinnon ensimmäinen vaihto-oppilas, hollantilainen Nuudia Laan. Kaksi ylioppilasta käytti opintoihinsa enemmän kuin kolme vuotta. Vuonna 2004 tuli taulukossa olevan lisäksi muista lukioista ylioppilaiksi ainakin kaksi Kauhajoella aloittanutta.
Kahden tutkinnon aloittajat 1995 – 2003 ja yo-tutkinnon viimeistään 2006 suorittaneet
Vuodet Kahden tutkinnon Yo-tutkinnon suorittaneita %
aloittajia
1995–1999 142 1998–2002 70 49,2
2000 44 2003 21 47,7
2001 47 2004 17 36,7
2002 48 2005 20 41,7
2003 46 2006 31 67,4
Vuosina 2003 ja 2004 ylioppilaiksi päässeiden % -luvut on laskettu syksyllä 2000 ja 2001 aloittaneista, vaikka muutamat olivatkin aloittaneet opintonsa jo aikaisemmin.Lähteet: Aikuislinjan vuosikertomukset 1995–97ja 1998–2000; Sivistyslautakunnan esityslista 8.10.1997; Aikuislinjan kanslia 21.3.2003; Yo-tulokset 1998–2004.
Viitenä ensimmäisenä vuonna 1995–1999 kaksoistutkinnon aloitti yhteensä 142 opiskelijaa. Heistä urakan suoritti päätökseen vuoden 2002 loppuun mennessä 70 eli 49,2 %. Osa on päätynyt kirjoittamaan vain mieluisimman aineen tai tarpeellisimmat ylioppilaskokeet. Syksyllä 2000 kaksoistutkinnon aloitti 44 opiskelijaa. Sekä ammattitutkinnon että ylioppilastutkinnon suorittaneita lakitettiin kolmen vuoden kuluttua 2003 yhteensä 21.
Yhdistelmäopintojen aloittajista vuodelta 2003 ei ollut luotettavaa tietoa. Luku 46 on äidinkielen ensimmäiselle kurssille osallistuneiden määrä.
Mitä ylioppilastutkinnon jälkeen?
Opetushallituksen indikaattorijulkaisun mukaan ammattikorkeakouluihin lukuvuonna 2003–2004 hakeneista joka neljäs pyrkivä haki niihin ammatillisella tutkinnolla. Hyväksytyistä 29 %:lla oli pohjakoulutuksena ammatillinen koulutus. Määrä on ollut nousussa. Ylioppilaita hyväksytyistä oli 71 %. Uusia ylioppilaita – edellisenä keväänä tai syksynä lakitettuja – oli ammattikorkeakouluihin hyväksytyistä 22 %. Suurin osa eli melkein puolet (49 %) ammattikorkeakouluihin valituista, oli ns. vanhoja ylioppilaita. Yliopistoon pyrkivistä 5 % haki ammattitutkinnolla, ja suunta on aleneva.
Opetushallituksella ei ole tilastoja kahden tutkinnon, ammattitutkinnon ja ylioppilastutkinnon, aloittaneista ja suorittaneista; ei myöskään Tilastokeskus julkista kahden tutkinnon ylioppilaiden määriä tai jatko-opintoja. (Opetushallitus, Markku Hartonen 14.3.2005; Koulutuksen määrälliset indikaattorit 2004. Toim. Timo Kumpulainen. Opetushallitus 2004; Tilastokeskus, tiedot ylioppilastutkinnon suorittaneista).
Työllistymisessä pätee edelleen pääsääntönä: mitä korkeampi koulutus, sitä pienempi työttömyysprosentti.
Työttömien määrä vuosi valmistumisen jälkeen vuonna 2003
Toisen asteen ammatillisen koulutuksen käyneistä 14 %
Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista 7 %
Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista 5 %
Tilastokeskuksen tilastoista vuodelta 2003 selviää, miten erilaisesta koulutuksesta valmistuneet ovat vuotta myöhemmin työllistyneet. Lähde: Tilastokeskuksen 10.3.2005 julkaisemat tiedot vuonna 2003 työllistyneistä.
Kauhajoen paikka tiedon ja taidon Suomessa?
Kauhajoella käydään lukiota valtakunnan keskitasoa selvästi paremmin tuloksin. Toisaalta lukiota käyvien määrä on jonkin verran alhaisempi kuin maassa keskimäärin.
Lukion voi suorittaa lyhimmillään kahdessa vuodessa, mutta siihen voi käyttää neljä vuotta. Kevään 2004 koko maan ylioppilaista 18,5 % kävi lukiota yli kolme vuotta. Muutamissa erityislukioissa lähes puolet kirjoitti ylioppilaaksi vasta neljäntenä vuonna. Kauhajoen lukiossa vastaava luku oli 9,2 %. Myös muutamat kahden tutkinnon ylioppilaat käyttivät Kauhajoella opintoihinsa neljä vuotta. (Opetushallituksen nettisivut www.oph.fi 16.22005; Kauhajoen lukion ja aikuislinjan oppilas- ja ylioppilastilastot 2000–2004)
MTV 3:n keräämät tiedot kevään 2004 ylioppilaista kertovat, että Kauhajoki oli puoltoäänien keskiarvon (23,5) perusteella noin 440 päivälukion joukossa sijalla 98 – Etelä-Pohjanmaan toiseksi parhaana. Aikuislinja (aikuislinjan ja kahden tutkinnon ylioppilaat) oli 60 aikuislinjan ja -lukion joukossa sijalla 53, puoltoääniä 14,8/ylioppilas. (MTV3:n keräämät tiedot kevään 2004 ylioppilaista)
Keväällä 2005 Kauhajoen lukion ylioppilaiden puoltoäänien keskiarvo oli 22,2 ja Kauhajoen lukion aikuislinjan (yhdistelmä+ilta) 15,7.