Chamonix on Ranskassa sijaitseva, lähellä Sveitsin rajaa oleva pieni, 8 900 asukkaan kaupunki. Se on tunnettu perinteisesti laskettelukeskuksista ja alueella järjestettiinkin ensimmäiset talviolympialaiset vuonna 1924. Kaupunki sijaitsee laaksossa ja sitä reunustavat Alppien vuoristo, jonka joukossa on muun muassa Mont Blanc, Euroopan korkein vuori. Kyseisille vuorille on mahdollista mennä vierailemaan ja näköalat ovat sen mukaisia.
Chamonixista on mahdollista kulkea pienoisjunalla ylös katsomaan Mer de Glace -jäätikköä Mont Blancin kyljessä. Radan pituus on 5,1 kilometriä ja korkeusero noin 900 metriä. Reitti kulkee vuoren reunalla ja näköala alas kylään on huikea. Ylhäällä tasanteella on erilaisia palveluja turisteille, kuten ravintola ja hotelli. Alhaalla, kahden vuoren välisessä laaksossa, on Alppien toiseksi suurin jäätikkö. Sinne on mahdollista päästä tutustumaan kabiinihissillä laskeutumalla. Jäätikön sisään on kaiverrettu luola, johon on asetettu erilaisia taideteoksia, jääveistoksia ja tietoa alueesta.
Chamonixissa on myös mahdollisuus nousta kabiinihissillä Aiguille Du Midi nimisen vuoren huipulle, joka sijaitsee melkein 4000 metrin korkeudessa. Vuorella oli todella mahtavat maisemat molemmilla puolilla. Toisella puolella näkyi Chamonixin kylä ja toisella puolella lisää Alppien vuoristoa. Huipulla myös huomasi miten ilma on paljon ohuempaa, sillä kiivettyään 5 porrasta oli täysin hengästynyt. Vuoren huipulla oli kahvila ja ravintola, joissa oli mahdollista syödä ranskalaisia herkkuja.
Alhaalla kylässä riitti myös katseltavaa: kapeat kadut olivat täynnä turisteja, jouluiset koristelut olivat vielä näkyvillä ja lukuisat ravintolat ja kahvilat tarjosivat paljon erilaisia herkkuja maisteltaviksi. Ryhmämme vikkelimmät ehtivät käydä sekä jääluolilla että Aiguille du Midin upeita näkymiä ihailemassa. Hieman rauhallisemmin edenneet tekivät rattoisan junamatkan jääluolille ja melkoisen porrastreenin sinne päästäkseen. Loppupäivä sujui aurinkoisessa kylässä herkutellen ja kauppoja kirrellen. Laskettelemaan ei tällä kertaa kukaan halunnut.
Nämä herkut valittiin “ruokalistalta” ja ne tarjoiltiin vain pöytiin aivan kuten ravintoloissakin tehdään.
Petteri, Paavo ja Marjo
