Abigaala 2020
Posted on
Vuoden 2020 Abigaalassa palkittiin ansioituneita abeja. Lisää kuvia galleriassa.
Penkkarit keskiviikkona 12.2.2020!
Posted on
Helmikuu koittaa ja sen myötä lukion abit jättävät koulun penkit valmistautuakseen ylioppilaskirjoituksiin. Tänä vuonna – poikkeuksellisesti – penkkareita vietetään jo keskiviikkona 12.2.2020. Rekka-ajelulle lähdetään klo 12.15 suunnitelman mukaan.
Tietokoneen hankinta lukio-opintoihin
Posted onKannettava tietokone on pakollinen lukio-opinnoissa ja se tulee olla hankittuna ENNEN koulun alkua
eli viimeistään elokuun ensimmäisinä päivinä.
Läppäri voi olla uusi tai maksimissaan 4-5 vuotta vanha. Käyttöjärjestelmänä tietokoneessa tulee olla Microsoft Windows tai Apple macOS.
Linuxia lukio-opintojen pääasialliseksi käyttöjärjestelmäksi ei suositella, koska siihen ei ole saatavilla kaikkia ohjelmia, joita koulussamme käytetään. Myöskään tablettia tai Chromebookia ei kannata ostaa lukio-opintoja varten, koska kurssikokeissa ja ylioppilaskirjoituksissa käytetään koejärjestelmää, jonka vaatimuksena on 64-bittinen x86-suoritinarkkitehtuurin prosessori.
Uutta konetta hankittaessa tulee varmistaa, että kone toimii Abitti-koejärjestelmässä, jolloin se toimii myös ylioppilaskirjoituksissa. Kaikki Windows tai MacBook -läppärit eivät ole yhteensopivia koejärjestelmien kanssa.
Tietokone, jota liike mainostaa Ylioppilaskoe-yhteensopivana tai Abitti-yhteensopivana, pitäisi olla turvallinen ostos.
Viime vuosien kokemusten perusteella ongelmallisia ovat olleet osa Acer Swift -sarjan koneista sekä kalleimmat MacBookit. Uusin malli ei välttämättä ole hyvä ostos, koska uusi teknologia saattaa vaatia uusimmat Linux-ajurit (Abitti-koejärjestelmä on Linux-pohjainen), jotka tulevat viiveellä – pahimmassa tapauksessa ei ollenkaan.
Tyypillisesti toimimattomia komponentteja Abitti-koejärjestelmässä ovat kosketuslevy ja langaton verkko. Kosketuslevyn toimimattomuuden voi kiertää käyttämällä ulkoista hiirtä. Jos läppärin sisäänrakennettu Wifi ei toimi Abitissa, on ostettava maksimissaan muutaman kymmenen euron arvoinen langaton USB-verkkokortti, joka vie myös yhden USB-liitäntäpaikan. (Liitäntäpaikoista lisää tämän artikkelin loppupuolella.) Testattuja langattomia USB-verkkokortteja on listattu täällä: https://www.abitti.fi/fi/ohjeet/testatut-lisalaitteet/
TVT01-kurssilla koulun alkaessa testataan jokaisen koneen toimivuus Abitti-koejärjestelmässä. Jos jollakin on sellainen kannettava tietokone, jota ei saada käynnistymään Abitti-korjärjestelmään, koululta saa varakoneen käyttöön jokaisen kokeen ajaksi.
Jo 250 eurolla saa tietokoneen, joka täyttää vaatimukset lukiolaisen läppäriksi. Erinomaisen kannettavan tietokoneen saa 800-1200 eurolla. Edellisten vuosien perusteella koneen tyypillinen hankintahinta on ollut noin 450-900 euron välillä. Pelikannettavaa ei pidä ostaa, koska ne ovat huonosti yhteensopivia koejärjestelmien kanssa. Lisäksi pelikannettavat ovat kalliita ja niissä on huono akun kesto.
Mitä (uudessa) läppärissä pitäisi olla?
Akun kesto on kenties tärkein asia uutta konetta hankittaessa. Koulumme luokkatiloissa on erittäin niukasti pistorasioita, joten koko koulupäivän (ja mahdollisesti myös bussimatkojen) ajan kestävä akku on ”iso plussa”. Läppäriä pystyy toki käyttämään verkkovirralla istumapaikkaa vaihtamalla. Välituntisin saa toki ladata oman akun lisäksi myös tietokoneen akkua.
Koska näyttöä katsotaan useita tunteja päivässä, kannattaa panostaa sen laatuun. Näytön resoluutio eli tarkkuus vähintään 1920×1080, laajat katselukulmat ja laadukas näyttöpaneeli. 13 tuuman näyttö on minimi. Läppäriä, jossa on suuri näyttö, on kiva katsella, mutta hankalampi kuljettaa. Tyypillinen näytön koko on edellisten vuosien perusteella 14-15 tuuman paikkeilla. Näytön koko ei saa ylittää 18 tuumaa ylioppilastutkintolautakunnan sääntöjen mukaan.
Mitä tehokkaampi prosessori, sitä kalliimpi hinta ja usein myös sitä korkeampi virrankulutus eli huonompi akun kesto. Lukio-opinnoissa pärjää aivan hyvin valmistajan mallin perusprosessorilla.
Minimi keskusmuisti on 4 Gt. Käytännössä Windows-käyttöjärjestelmän koneilla tulee olla vähintään 8 Gt keskusmuistia, jotta konetta on jouheva käyttää. Macbookeille ja Linux-käyttöjärjestelmän koneille riittää 8 Gt. Yli 16 gigatavun keskusmuistista ei ole mainittavaa hyötyä lukio-opinnoissa.
Näytönohjaimelle ei ole mitään erikoisvaatimuksia. Ei haittaa, vaikka näytönohjain käyttää koneen keskusmuistia.
Jopa 128 gigatavun kiinto- eli kovalevy riittää lukio-opinnoissa, koska asennettavia ohjelmia on vähän. Tiedostojen varmuuskopioinnissa käytetään Googlen pilvipalvelua. Suositeltavaa olisi kuitenkin ostaa kone, jossa on vähintään 256 Gt:n kiintolevy. Konetta, jossa on vanhantyyppinen kiintolevy, ei kannata ostaa, vaikka levy olisi kuinka suuri. Hanki siis kone, jossa on SSD-levy, jolloin kone toimii paljon nopeampaa mitä perinteisellä levyllä varustettu läppäri. SSD-levy syö myös virtaa huomattavasti vähemmän.
Miellyttävä näppäimistöllä on kiva kirjoittaa. Sormenjälkitunnistimen avulla koneelle kirjautuminen käy vauhdilla. Näppäimistön taustavalo on erinomainen lisä, kun sängyssä valojen sammuttamisen jälkeen muistaa, että vielä on yksi tehtävä tekemättä.
Joissakin malleissa on kosketusnäyttö tai jopa irroitettava näppäimistöosa, mutta näitä ominaisuuksia ei ole koettu erityisen tärkeiksi lukio-opinnoissa. Lisäksi tällaiset erikoismallit ovat huonosti Abitti-yhteensopivia.
Kevyttä konetta on mukava kantaa repussa. Valitettavasti keveys tuntuu myös kukkarossa ostoksen jälkeen. Lisäksi on huomioitava, että kevyimmät koneet ovat erittäin ohuita, eikä niihin sen vuoksi ole pystytty lisäämään perinteisen kokoisia USB-portteja (USB-A) ja RJ45-porttia (verkkokaapelin liitäntäportti). Jos ostettavassa koneessa ei ole ollenkaan tai riittävästi USB-A -paikkoja, on ostettava myös muutaman kymmenen euron arvoinen adapteri. Jos koneesta puuttuu RJ45, on hankittava myös sovitin tälle.
Uusi tai vanha läppäri – nämä täytyy olla
Tietokoneessa tai siihen hankitussa adapterissa tulee olla vapaana
-RJ45-liitäntä (ylioppilaskoe ja muutamat kurssikokeet tehdään langallisessa verkossa)
-yksi USB-A portti Abitti-tikkua varten
-kuulokeliitäntä. Helpoin ja toimivin tapa on käyttää kuulokkeita, joissa liitäntä tehdään normaalilla 3,5 mm sovittimella. Jos käytössä on USB-liitäntäiset kuulokkeet, tarvitaan tähän vapaa paikka.
-paikka hiirelle. Ulkoisen hiiren käyttö ei ole pakollista, mutta erittäin hyödyllistä varsinkin matemaattisissa aineissa. Yleensä hiiren liitäntä on USB-A -tyyppinen.
Jos joudut hankkimaan USB/RJ45 -adapterin, huomio nämä mallit hankintaa tehdessäsi: https://www.abitti.fi/fi/ohjeet/testatut-lisalaitteet/
Lisälaitteita voi olla vain langallisena
Esimerkiksi kuulokkeet, joita voi käyttää sekä langallisesti että langattomasti, ei ole sallittu. Huomaa, että kuulokkeet ovat välttämättömät. Puhelimen oston mukana tulleet langalliset 3,5 mm liitännällä varustetut nappikuulokkeet ajavat asiansa.
Mitään lisälaitteita, joissa on langattomia ominaisuuksia, ei saa tuoda ylioppilaskoetilaisuuteen.
Kurssikokeissa saa koulussamme käyttää langatonta hiirtä, mutta ylioppilaskokeessa käytettävä ulkoinen hiiri täytyy olla langallinen.
Pelkkä kannettava tietokone ei riitä
Kuulokkeiden, ulkoisen hiiren (ja mahdollisten USB- ja RJ45-adapterien) lisäksi kannattaa ostaa jonkinlainen suojatasku läppärille.
Koulu ei korvaa opiskelijan koulussa tai koulumatkalla rikkoutuneita laitteita.
Ota selvää ja kysy tarvittaessa
Netistä löytyy runsaasti kirjoituksia kannettavan tietokoneen hankinnasta lukio-opintoihin. Paikalliset tietokoneita myyvät liikkeet auttavat mielellään koneen hankinnassa.
Cern tiedeleirikoulu 2020 perjantai
Posted onPerjantai 24.1. 2020 Antimateria, Data-keskus
CERN on antimaterian tutkimisen keskus Euroopassa. Tätä tavallisen materian vastaparia tuotetaan ja tutkitaan useilla erilaisilla asemilla. Pääosa tutkimuksista keskittyy yksinkertaisiin atomeihin, kuten antivetyyn tai sen osiin, antielektroneihin eli positroneihin ja antiprotoneihin. Tutkiminen on kuitenkin melko vaikeaa, sillä tuotetut määrät lasketaan yksittäisissä hiukkasissa, toisin kuin esimerkiksi grammoissa. Antiatomit myös tuhoutuvat koskettaessaan tavallista materiaa, kuten ilman molekyylejä. Tämän takia yksinkertaisilta kuulostavista asioista ei olla päästy täyteen varmuuteen vielä. Esimerkiksi antimaterian käyttäytyminen painovoiman kanssa on asia, mitä tiedemiehet tutkivat parhaillaan. Maan oletetaan vetävän antimateriaa puoleensa samalla lailla kuin tavallista materiaa, mutta on myös mahdollista, että se työntääkin antimateriaa poispäin. Löydös olisi mullistava ja loisi uusia näkemyksiä antimaterian ominaisuuksista.
Data Center eli suomeksi palvelinkeskus on CERNin kaiken tietotekniikan keskus. Sen avulla tehdään kaikki tietotekniikkaa vaativat toimet, kuten laskut ja tiedon kuvantaminen. Kuvat keskuksesta näyttävät ensivilkaisulta samalta kuin ensimmäiset tietokoneet. Erona on vain, että samaan tilaan mahtuu nykyään huomattavasti enemmän laskentatehoa. Fyysikot ympäri maailmaa voivat käyttää CERNissä tuotettua ja tallennettua dataa. Erilaisista tutkimuksista saatu datan määrä on kuitenkin niin suuri, ettei kaikkea voida tai edes tarvitse varastoida. Tavallisen kotikoneen tallennustila täyttyisi jo alle minuutissa, joten tilaa todella tarvitaan huomattavia määriä.
Itse vierailu datakeskukseen oli mielenkiintoinen kokemus. Alussa meille esiteltiin animoitu esitelmä datan tallentamisen ja käytön historiasta. Kuvaavaa oli, että 1970-luvun tietotaidolla LHC:sta saadun datan analysoiminen olisi kestänyt kymmeniä miljoonia kertoja kauemmin kuin nyt. Samaa kiihdytintä suunniteltaessa 1990-luvun alussa ei vauhti ollut kovinkaan paljoa suurempi, joten laitteiston rakentamisen aloittamisessa oli paljon toivoa tekniikan kehitykselle ja myös ripaus hulluutta mukana. Nykyään datasta voidaan kuitenkin tallentaa suurin osa tärkeästä tiedosta, josta analysoidaan mahdollisia mielenkiintoisia ilmiöitä.
Antimateria oli jo itsessään mielenkiintoinen aihealue ja datakeskusvierailun jälkeen kuulemallamme luennolla saimme asiasta tietoa vielä lisää. Päällimmäisenä luennosta jäi mieleen se, ettemme oikeasti tiedä vielä juuri mitään. Moni asia vaatii tutkimusta, mutta joistain voimme olla jo (lähes) varmoja. Päivän kohokohta oli ehdottomasti omasta subjektiivisesta näkökulmastani vierailu antimaterian tutkimuslaitoksella. Se on ainoa asema CERNissä, jossa on mahdollista työskennellä sen ollessa päällä. Tämä johtuu hiukkasten pienestä energiamäärästä ja täten pienestä säteilystä. Esittelyn perusteella tulemme varmasti kuulemaan antimateriasta vielä lähitulevaisuudessa lisää.
Petteri
Kauhajoen lukion korkeakouluyhteistyö
Posted onKorkeakoulutus ja tutkimus 2030-vision tavoitteena on korkeakoulutettujen määrän lisääminen 50 prosenttiin 25-34-vuotiaista vuoteen 2030 mennessä. Lukioiden ja korkeakoulujen yhteistyöllä tuetaan edellä mainittua tavoitetta. Työryhmä arvioi, että pidemmällä aikavälillä noin puolet lukiolaisista voisi suorittaa keskimäärin kaksi korkeakoulun opintopistettä lukion aikana.
Nykyinen lukiolaki velvoittaa lukiot yhteistyöhön korkeakoulujen kanssa. Osa lukion opinnoista on järjestettävä yhteistyössä yhden tai useamman korkeakoulun kanssa. Lukioiden ja korkeakoulujen yhteistyön tavoitteena on tukea sujuvia siirtymiä ja lukiossa opiskelevien suuntautumista jatko-opintoihihin. Voidaan olettaa, että jatko-opinnoissa lukiolaiset tulevat suorittamaan paljon opintoja itsenäisesti verkossa. Itsenäistä opiskelua olisikin hyvä harjoitella jo lukiossa.
Kauhajoen lukiolla on pitkät perinteet korkeakouluyhteistyössä. Lukiolaisen on lukion aikana mahdollisuus osallistua esimerkiksi Studia-messuille Helsingissä, Seinäjoen ammattikorkeakoulun kampus-päivään, Vaasan lukiopäivään sekä Tampereen korkeakoulujen avoimiin oviin. Lisäksi teemaviikon kurssien yhteydessä on usein korkeakouluvierailuja – tänä vuonna käydään Turun yliopistossa. Tälläkin hetkellä seitsemän lukiolaista on Cernissä Euroopan hiukkasfysiikan keskuksessa Sveitsissä fysiikan opiskelijoille suunnatussa tiedeleirikoulussa.
Korkeakouluyhteistyö ulottuu sananmukaisesti kouluun asti, kun Kauhajoen lukion entiset opiskelijat käyvät kertomassa korkeakouluopinnoista tammikuun jatko-opintopäivässä sekä opotunneilla. Myös Itä-Suomen yliopisto, Oulun yliopisto sekä Seinäjoen ja Vaasan ammattikorkeakoulut esittäytyvät vuoden aikana. Tarkoituksena on tiedottaa nykyisille lukiolaisille erilaisista opintopoluista.
Lukuvuonna 2019-2020 Kauhajoen lukiossa on tarjolla 19 erilaista ammattikorkeakoulun ja yliopiston kurssia. Tällä hetkellä kuusi lukiolaista on suorittanut yhteensä 7 kurkistuskurssia:
- Elements of AI – tekoälyn perusteet (Avoin yliopisto Helsinki)
- Myynnin verkkokurssi (Talous ja nuoret bisnes & avoin yliopisto Helsinki)
- Yritystoiminta ja yrittäjyys (Seinäjoen ammattikorkeakoulu)
- Sinustako hallintotieteilijä? (Avoin yliopisto Vaasa)
- Otetta suomalaiseen viittomakieleen (Humanistinen ammattikorkeakoulu)
Lukiolaisten mukaan kurkistuskursseissa parasta on vapaa aikataulu ja mahdollisuus tutustua itseä kiinnostaviin aiheisiin. Kurkistuskursseilla oppii ohjaamaan omaa opiskeluaan ja pohtimaan opiskelujen aikataulua. Kurssin suorittaminen vaatiikin juuri kykyä hankkia tietoa itsenäisesti. Kurssien suoritustapoina on tehtäviä, tenttejä, oppimispäiväkirjoja ja videointeja. Kaikki kursseja suorittaneet lukiolaiset suosittelisivat suorittamaansa kurssia muille lukiolaisille. Kurkistuskursseista saa tuplahyödyn: kurssi hyväksiluetaan lukion oppimäärään ja siitä saa suorituksen myös korkeakouluun.
Lukion korkeakoulu- ja työelämähankkeen myötä lukiossa kehitetään korkeakouluyhteistyötä. Suunnitelmissa ensi syksynä on tutustumismatka Jyväskylän yliopistoon ja ammattikorkeakouluun. Tarkoitus on tutustua myös TRY (toinen reitti yliopistoon) –hankkeeseen. Todistusvalinnan ja pääsykokeiden lisäksi korkeakoulut kehittävät jatkuvasti erilaisia väyliä yliopistoon. Opotunneilla tutustutaan näihin pääosin avoimen yliopiston ja avoimen ammattikorkeakoulun tarjoamiin mahdollisuuksiin.
Lukion Instagramissa esitellään entisten Kauhajoen lukiolaisten urapolkuja. Korkeakouluopiskelijat ohjeistavat nykyisiä lukiolaisia, että lukioajasta kannattaa nauttia ja samalla jo miettiä tulevaisuutta. Tämä sopii myös lukion korkeakouluyhteistyöhön: tavoitteena on tarjota hieman kokemuksia korkeakouluopinnoista pääpainon säilyessä kuitenkin lukio-opinnoissa ja lukioelämässä.
Lisätietoja: opo Kirsi Samppala
