Blogit

Kauhajoen lukion korkeakouluyhteistyö

Posted on

Korkeakoulutus ja tutkimus 2030-vision tavoitteena on korkeakoulutettujen määrän lisääminen 50 prosenttiin 25-34-vuotiaista vuoteen 2030 mennessä. Lukioiden ja korkeakoulujen yhteistyöllä tuetaan edellä mainittua tavoitetta. Työryhmä arvioi, että pidemmällä aikavälillä noin puolet lukiolaisista voisi suorittaa keskimäärin kaksi korkeakoulun opintopistettä lukion aikana.

Nykyinen lukiolaki velvoittaa lukiot yhteistyöhön korkeakoulujen kanssa. Osa lukion opinnoista on järjestettävä yhteistyössä yhden tai useamman korkeakoulun kanssa. Lukioiden ja korkeakoulujen yhteistyön tavoitteena on tukea sujuvia siirtymiä ja lukiossa opiskelevien suuntautumista jatko-opintoihihin. Voidaan olettaa, että jatko-opinnoissa lukiolaiset tulevat suorittamaan paljon opintoja itsenäisesti verkossa. Itsenäistä opiskelua olisikin hyvä harjoitella jo lukiossa.  

Kauhajoen lukiolla on pitkät perinteet korkeakouluyhteistyössä. Lukiolaisen on lukion aikana mahdollisuus osallistua esimerkiksi Studia-messuille Helsingissä, Seinäjoen ammattikorkeakoulun kampus-päivään, Vaasan lukiopäivään sekä Tampereen korkeakoulujen avoimiin oviin. Lisäksi teemaviikon kurssien yhteydessä on usein korkeakouluvierailuja – tänä vuonna käydään Turun yliopistossa. Tälläkin hetkellä seitsemän lukiolaista on Cernissä Euroopan hiukkasfysiikan keskuksessa Sveitsissä fysiikan opiskelijoille suunnatussa tiedeleirikoulussa.

Korkeakouluyhteistyö ulottuu sananmukaisesti kouluun asti, kun Kauhajoen lukion entiset opiskelijat käyvät kertomassa korkeakouluopinnoista tammikuun jatko-opintopäivässä sekä opotunneilla. Myös Itä-Suomen yliopisto, Oulun yliopisto sekä Seinäjoen ja Vaasan ammattikorkeakoulut esittäytyvät vuoden aikana. Tarkoituksena on tiedottaa nykyisille lukiolaisille erilaisista opintopoluista.

Lukuvuonna 2019-2020 Kauhajoen lukiossa on tarjolla 19 erilaista ammattikorkeakoulun ja yliopiston kurssia. Tällä hetkellä kuusi lukiolaista on suorittanut yhteensä 7 kurkistuskurssia:

  • Elements of AI – tekoälyn perusteet (Avoin yliopisto Helsinki)
  • Myynnin verkkokurssi (Talous ja nuoret bisnes & avoin yliopisto Helsinki)
  • Yritystoiminta ja yrittäjyys (Seinäjoen ammattikorkeakoulu)
  • Sinustako hallintotieteilijä? (Avoin yliopisto Vaasa)
  • Otetta suomalaiseen viittomakieleen (Humanistinen ammattikorkeakoulu)

Lukiolaisten mukaan kurkistuskursseissa parasta on vapaa aikataulu ja mahdollisuus tutustua itseä kiinnostaviin aiheisiin. Kurkistuskursseilla oppii ohjaamaan omaa opiskeluaan ja pohtimaan opiskelujen aikataulua. Kurssin suorittaminen vaatiikin juuri kykyä hankkia tietoa itsenäisesti. Kurssien suoritustapoina on tehtäviä, tenttejä, oppimispäiväkirjoja ja videointeja. Kaikki kursseja suorittaneet lukiolaiset suosittelisivat suorittamaansa kurssia muille lukiolaisille. Kurkistuskursseista saa tuplahyödyn: kurssi hyväksiluetaan lukion oppimäärään ja siitä saa suorituksen myös korkeakouluun.

Lukion korkeakoulu- ja työelämähankkeen myötä lukiossa kehitetään korkeakouluyhteistyötä. Suunnitelmissa ensi syksynä on tutustumismatka Jyväskylän yliopistoon ja ammattikorkeakouluun. Tarkoitus on tutustua myös TRY (toinen reitti yliopistoon) –hankkeeseen. Todistusvalinnan ja pääsykokeiden lisäksi korkeakoulut kehittävät jatkuvasti erilaisia väyliä yliopistoon. Opotunneilla tutustutaan näihin pääosin avoimen yliopiston ja avoimen ammattikorkeakoulun tarjoamiin mahdollisuuksiin.

Lukion Instagramissa esitellään entisten Kauhajoen lukiolaisten urapolkuja. Korkeakouluopiskelijat ohjeistavat nykyisiä lukiolaisia, että lukioajasta kannattaa nauttia ja samalla jo miettiä tulevaisuutta. Tämä sopii myös lukion korkeakouluyhteistyöhön: tavoitteena on tarjota hieman kokemuksia korkeakouluopinnoista pääpainon säilyessä kuitenkin lukio-opinnoissa ja lukioelämässä.

Lisätietoja: opo Kirsi Samppala

Blogit

Cern tiedeleirikoulu 2020 torstai

Posted on

Torstai 23.1.2020 Sumukammion rakennus, Cloud ja CMS

CLOUD eli Cosmics Leaving Outdoor Droplets käyttää havainnoimaan tietynlaista sumukammiota avaruuden kosmisen säteilyn ja pilvien muodostelman välisiä suhteita. Tämän kokeen avulla pyritään ymmärtämään aerosolien ja pilvien välistä vaikutusta ilmastoon. 

   Sumukammio on ionisoivaa säteilyä havaitseva ilmaisin. Varattujen hiukkasten kulku havaitaan sumujälkinä. Eri hiukkaset jättävät erilaisia jälkiä. Elektroneilla on epätasainen kulku, joten ne jättävät säkkyrämäisen jäljen, alfahiukkaset paksumman ja myonit taas melko suoran jäljen.

Sumukammion rakennusta. Säiliön huopapohja kastettiin isopropanolilla.
Sumukammiossa kulkevien hiukkasten jälkiä ilmapallon ympärillä.

CMS koeasema huoltotauolla

   Compact Muon Solenoid eli CMS on toinen Large Hadron Colliderin (LHC) kahdesta yleiskäyttöisestä hiukkasilmaisimesta Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskuksessa CERN:ssä. CMS sijaitsee 100 metrin syvyyteen kaivetussa luolassa Cessyn kunnan alueella Ranskassa, juuri Geneven rajan toisella puolella.

   Pääsimme tutustumaan tarkemmin CMS:ään sillä tämä oli huoltotauolla. CMS oli yllättävän suuri vaikka kuvia onkin nähty mittakaavassa. Kierros CMS:ssä oli nopeampi kuin mitä olisi ajatellut, mutta silti kiva kokemus.

Nora ja Katariina

Blogit

Cern tiedeleirikoulu 2020 keskiviikko

Posted on

Keskiviikko 22.1.2020 CERN yleisesittely

European Organization for Nuclear Research eli CERN on nimensä mukaisesti eurooppalainen hiukkas- ja ydinfysiikan tutkimuksen organisaatio. Heidän päätoimintasijainti oleskelee Sveitsissä, Genevessä, josta osa on Ranskan puolella. Organisaatio perustettiin vuonna 1954 ja tutkimuskeskusta alettiin rakentamaan vuonna 1955. Tämä kyseinen tutkimuskeskus on suurin hiukkasfysiikan maailmassa. Tutkimuskeskus tunnetaan myös nimellä CERN. Heidän tehtävänsä on löytää ja tutkia universumimme rakennuspalikkoja ja niitä ylläpitäviä voimia. CERNissä on käytössä monia eri hiukkasfysiikan tutkimukseen liittyviä laitteita, kuten hiukkaskiihdyttimiä ja -ilmaisimia tämän tehtävän toteuttamiseen. Hiukkaskiihdyttimistä tärkein, ja myös maailman suurin, on LHC eli Large Hadron Collider. Tänä päivänä CERNin toimintaan osallistuu 23 jäsenmaata ja n. 17 500 henkilöä. Suomi on ollut jäsenmaa vuodesta 1991 asti. Itse tutkimuskeskuksen henkilökunta on 2 500 henkilön vahvuinen.

Miko ja Paavo

Blogit

Cern tiedeleirikoulu 2020 tiistai

Posted on

Tiistai 21.1.2020 Sveitsi, Geneve, YK:n Euroopan päämaja

Yhdistyneet kansakunnat on maailman valtioiden välinen mm. ihmisoikeuksia ja maailmanrauhaa edistävä kansainvälinen yhteistyöjärjestö. Genevessä sijaitseva YK:n Euroopan päämaja (United Nations Office at Geneva) on YK:n toisiksi suurin YK:n toimipiste New Yorkissa sijaitsevan Yhdistyneiden kansakuntien päämajan jälkeen. Geneven päämaja sijaitsee Palais des Nations nimisessä rakennuksessa joka rakennettiin alun perin Kansainliitolle. Geneven päämajassa sijaitsee monia YK:n organisaatioita.

Saavuttuamme Geneveen pääsimme opastetulle kierrokselle kyseiseen toimipaikkaan. Tutustuimme kahteen rakennukseen, joista toisessa oli kokoussaleja, joissa oli eri teemoja. Salin sisustuksen oli saanut päättää se jäsenmaa, joka oli rahoittanut tilan remontin. Näitä teemoja olivat muun muassa erään taiteilijan tulkinta merenpohjasta ja arabimaiden aavikot. Toisessa rakennuksessa oli käytävä, joka kutsutaan nimellä The Hall of Lost Footsteps (Kadotettujen askelien käytävä). Sen rakentamiseen on käytetty marmorilaatuja eri puolilta maailmaa.  Esimerkiksi lattian graniitti oli tuotu Suomesta ja pilareiden marmori Ruotsista. Geneven YK:n pihalla myös vaeltaa vapaana neljä riikinkukkoa, joita ruokitaan rakennusten pihamaalla.

Laura ja Jere