Blogit

Cern tiedeleirikoulun Chamonix-päivä

Posted on

Chamonix on Ranskassa sijaitseva, lähellä Sveitsin rajaa oleva pieni, 8 900 asukkaan kaupunki.  Se on tunnettu perinteisesti laskettelukeskuksista ja alueella järjestettiinkin ensimmäiset talviolympialaiset vuonna 1924. Kaupunki sijaitsee laaksossa ja sitä reunustavat Alppien vuoristo, jonka joukossa on muun muassa Mont Blanc, Euroopan korkein vuori. Kyseisille vuorille on mahdollista mennä vierailemaan ja näköalat ovat sen mukaisia.

Chamonixista on mahdollista kulkea pienoisjunalla ylös katsomaan Mer de Glace -jäätikköä Mont Blancin kyljessä. Radan pituus on 5,1 kilometriä ja korkeusero noin 900 metriä. Reitti kulkee vuoren reunalla ja näköala alas kylään on huikea. Ylhäällä tasanteella on erilaisia palveluja turisteille, kuten ravintola ja hotelli. Alhaalla, kahden vuoren välisessä laaksossa, on Alppien toiseksi suurin jäätikkö. Sinne on mahdollista päästä tutustumaan kabiinihissillä laskeutumalla. Jäätikön sisään on kaiverrettu luola, johon on asetettu erilaisia taideteoksia, jääveistoksia ja tietoa alueesta.

Näkymä tasanteelta laakson toiselle puolen.

Laaksojäätikkö ja muutama turisti.

Chamonixissa on myös mahdollisuus nousta kabiinihissillä Aiguille Du Midi nimisen vuoren huipulle, joka sijaitsee melkein 4000 metrin korkeudessa. Vuorella oli todella mahtavat maisemat molemmilla puolilla. Toisella puolella näkyi Chamonixin kylä ja toisella puolella lisää Alppien vuoristoa. Huipulla myös huomasi miten ilma on paljon ohuempaa, sillä kiivettyään 5 porrasta oli täysin hengästynyt. Vuoren huipulla oli kahvila ja ravintola, joissa oli mahdollista syödä ranskalaisia herkkuja.

Maisema vuoren huipulta
Aiguille du Midin vuoren huipulla (3842 m) lasikopissa.

Alhaalla kylässä riitti myös katseltavaa: kapeat kadut olivat täynnä turisteja, jouluiset koristelut olivat vielä näkyvillä ja lukuisat ravintolat ja kahvilat tarjosivat paljon erilaisia herkkuja maisteltaviksi. Ryhmämme vikkelimmät ehtivät käydä sekä jääluolilla että Aiguille du Midin upeita näkymiä ihailemassa. Hieman rauhallisemmin edenneet tekivät rattoisan junamatkan jääluolille ja melkoisen porrastreenin sinne päästäkseen. Loppupäivä sujui aurinkoisessa kylässä herkutellen ja kauppoja kirrellen. Laskettelemaan ei tällä kertaa kukaan halunnut.

Nämä herkut valittiin “ruokalistalta” ja ne tarjoiltiin vain pöytiin aivan kuten ravintoloissakin tehdään.

Aiguille du Midin maisemat ovat uskomattoman upeat.
Chamonix auringonlaskun aikaan.


Petteri, Paavo ja Marjo
Tiedeleirikoulun fyysikot Miko, Petteri, Jere, Laura, Paavo, Katariina ja Noora sekä Marjo-ope.

Kanslian tiedotteet

Penkkarit keskiviikkona 12.2.2020!

Posted on

Helmikuu koittaa ja sen myötä lukion abit jättävät koulun penkit valmistautuakseen ylioppilaskirjoituksiin. Tänä vuonna – poikkeuksellisesti – penkkareita vietetään jo keskiviikkona 12.2.2020. Rekka-ajelulle lähdetään klo 12.15 suunnitelman mukaan.

Rekkareitti 2020
Abilaulut vm. 2019.
Ohjeet ja tiedotteet

Tietokoneen hankinta lukio-opintoihin

Posted on

Kannettava tietokone on pakollinen lukio-opinnoissa ja se tulee olla hankittuna ENNEN koulun alkua

eli viimeistään elokuun ensimmäisinä päivinä.

Läppäri voi olla uusi tai maksimissaan 4-5 vuotta vanha. Käyttöjärjestelmänä tietokoneessa tulee olla Microsoft Windows tai Apple macOS.

Linuxia lukio-opintojen pääasialliseksi käyttöjärjestelmäksi ei suositella, koska siihen ei ole saatavilla kaikkia ohjelmia, joita koulussamme käytetään. Myöskään tablettia tai Chromebookia ei kannata ostaa lukio-opintoja varten, koska kurssikokeissa ja ylioppilaskirjoituksissa käytetään koejärjestelmää, jonka vaatimuksena on 64-bittinen x86-suoritinarkkitehtuurin prosessori.

Uutta konetta hankittaessa tulee varmistaa, että kone toimii Abitti-koejärjestelmässä, jolloin se toimii myös ylioppilaskirjoituksissa. Kaikki Windows tai MacBook -läppärit eivät ole yhteensopivia koejärjestelmien kanssa.

Tietokone, jota liike mainostaa Ylioppilaskoe-yhteensopivana tai Abitti-yhteensopivana, pitäisi olla turvallinen ostos.

Viime vuosien kokemusten perusteella ongelmallisia ovat olleet osa Acer Swift -sarjan koneista sekä kalleimmat MacBookit. Uusin malli ei välttämättä ole hyvä ostos, koska uusi teknologia saattaa vaatia uusimmat Linux-ajurit (Abitti-koejärjestelmä on Linux-pohjainen), jotka tulevat viiveellä – pahimmassa tapauksessa ei ollenkaan. 

Tyypillisesti toimimattomia komponentteja Abitti-koejärjestelmässä ovat kosketuslevy ja langaton verkko. Kosketuslevyn toimimattomuuden voi kiertää käyttämällä ulkoista hiirtä. Jos läppärin sisäänrakennettu Wifi ei toimi Abitissa, on ostettava maksimissaan muutaman kymmenen euron arvoinen langaton USB-verkkokortti, joka vie myös yhden USB-liitäntäpaikan. (Liitäntäpaikoista lisää tämän artikkelin loppupuolella.) Testattuja langattomia USB-verkkokortteja on listattu täällä: https://www.abitti.fi/fi/ohjeet/testatut-lisalaitteet/

Kuvassa tietokoneen USB-A -porttiin kytkettävä WiFi-tikku. Tämä malli on testattu Abitti-yhteensopivaksi 29.10.2018. Hinta noin 10 euroa.

TVT01-kurssilla koulun alkaessa testataan jokaisen koneen toimivuus Abitti-koejärjestelmässä. Jos jollakin on sellainen kannettava tietokone, jota ei saada käynnistymään Abitti-korjärjestelmään, koululta saa varakoneen käyttöön jokaisen kokeen ajaksi.

Jo 250 eurolla saa tietokoneen, joka täyttää vaatimukset lukiolaisen läppäriksi. Erinomaisen kannettavan tietokoneen saa 800-1200 eurolla. Edellisten vuosien perusteella koneen tyypillinen hankintahinta on ollut noin 450-900 euron välillä. Pelikannettavaa ei pidä ostaa, koska ne ovat huonosti yhteensopivia koejärjestelmien kanssa. Lisäksi pelikannettavat ovat kalliita ja niissä on huono akun kesto.

Mitä (uudessa) läppärissä pitäisi olla?

Akun kesto on kenties tärkein asia uutta konetta hankittaessa. Koulumme luokkatiloissa on erittäin niukasti pistorasioita, joten koko koulupäivän (ja mahdollisesti myös bussimatkojen) ajan kestävä akku on ”iso plussa”. Läppäriä pystyy toki käyttämään verkkovirralla istumapaikkaa vaihtamalla. Välituntisin saa toki ladata oman akun lisäksi myös tietokoneen akkua.

Koska näyttöä katsotaan useita tunteja päivässä, kannattaa panostaa sen laatuun. Näytön resoluutio eli tarkkuus vähintään 1920×1080, laajat katselukulmat ja laadukas näyttöpaneeli. 13 tuuman näyttö on minimi. Läppäriä, jossa on suuri näyttö, on kiva katsella, mutta hankalampi kuljettaa. Tyypillinen näytön koko on edellisten vuosien perusteella 14-15 tuuman paikkeilla. Näytön koko ei saa ylittää 18 tuumaa ylioppilastutkintolautakunnan sääntöjen mukaan.

Mitä tehokkaampi prosessori, sitä kalliimpi hinta ja usein myös sitä korkeampi virrankulutus eli huonompi akun kesto. Lukio-opinnoissa pärjää aivan hyvin valmistajan mallin perusprosessorilla.

Minimi keskusmuisti on 4 Gt. Käytännössä Windows-käyttöjärjestelmän koneilla tulee olla vähintään 8 Gt keskusmuistia, jotta konetta on jouheva käyttää. Macbookeille ja Linux-käyttöjärjestelmän koneille riittää 8 Gt. Yli 16 gigatavun keskusmuistista ei ole mainittavaa hyötyä lukio-opinnoissa. 

Näytönohjaimelle ei ole mitään erikoisvaatimuksia. Ei haittaa, vaikka näytönohjain käyttää koneen keskusmuistia.

Jopa 128 gigatavun kiinto- eli kovalevy riittää lukio-opinnoissa, koska asennettavia ohjelmia on vähän. Tiedostojen varmuuskopioinnissa käytetään Googlen pilvipalvelua. Suositeltavaa olisi kuitenkin ostaa kone, jossa on vähintään 256 Gt:n kiintolevy. Konetta, jossa on vanhantyyppinen kiintolevy, ei kannata ostaa, vaikka levy olisi kuinka suuri. Hanki siis kone, jossa on SSD-levy, jolloin kone toimii paljon nopeampaa mitä perinteisellä levyllä varustettu läppäri. SSD-levy syö myös virtaa huomattavasti vähemmän.

Miellyttävä näppäimistöllä on kiva kirjoittaa. Sormenjälkitunnistimen avulla koneelle kirjautuminen käy vauhdilla. Näppäimistön taustavalo on erinomainen lisä, kun sängyssä valojen sammuttamisen jälkeen muistaa, että vielä on yksi tehtävä tekemättä. 

Joissakin malleissa on kosketusnäyttö tai jopa irroitettava näppäimistöosa, mutta näitä ominaisuuksia ei ole koettu erityisen tärkeiksi lukio-opinnoissa. Lisäksi tällaiset erikoismallit ovat huonosti Abitti-yhteensopivia.

Kevyttä konetta on mukava kantaa repussa. Valitettavasti keveys tuntuu myös kukkarossa ostoksen jälkeen. Lisäksi on huomioitava, että kevyimmät koneet ovat erittäin ohuita, eikä niihin sen vuoksi ole pystytty lisäämään perinteisen kokoisia USB-portteja (USB-A) ja RJ45-porttia (verkkokaapelin liitäntäportti). Jos ostettavassa koneessa ei ole ollenkaan tai riittävästi USB-A -paikkoja, on ostettava myös muutaman kymmenen euron arvoinen adapteri. Jos koneesta puuttuu RJ45, on hankittava myös sovitin tälle.

Adapterissa kolme USB-A -paikkaa sekä RJ45-liitäntä. Kytkentä tietokoneen USB-A -paikkaan. Kuvan laitteen Abitti-yhteensopivuutta ei ole testattu Kauhajoen lukiossa.

Uusi tai vanha läppäri – nämä täytyy olla

Tietokoneessa tai siihen hankitussa adapterissa tulee olla vapaana

-RJ45-liitäntä (ylioppilaskoe ja muutamat kurssikokeet tehdään langallisessa verkossa)

-yksi USB-A portti Abitti-tikkua varten

-kuulokeliitäntä. Helpoin ja toimivin tapa on käyttää kuulokkeita, joissa liitäntä tehdään normaalilla 3,5 mm sovittimella. Jos käytössä on USB-liitäntäiset kuulokkeet, tarvitaan tähän vapaa paikka.

-paikka hiirelle. Ulkoisen hiiren käyttö ei ole pakollista, mutta erittäin hyödyllistä varsinkin matemaattisissa aineissa. Yleensä hiiren liitäntä on USB-A -tyyppinen.

Jos joudut hankkimaan USB/RJ45 -adapterin, huomio nämä mallit hankintaa tehdessäsi: https://www.abitti.fi/fi/ohjeet/testatut-lisalaitteet/

Tämä adapteri kytketään tietokoneen USB-C -porttiin. Verkkokaapeli kytketään adapterin toiseen päähän. Kuvan laitteen Abitti-yhteensopivuutta ei ole testattu Kauhajoen lukiossa.

Lisälaitteita voi olla vain langallisena

Esimerkiksi kuulokkeet, joita voi käyttää sekä langallisesti että langattomasti, ei ole sallittu. Huomaa, että kuulokkeet ovat välttämättömät. Puhelimen oston mukana tulleet langalliset 3,5 mm liitännällä varustetut nappikuulokkeet ajavat asiansa.

Mitään lisälaitteita, joissa on langattomia ominaisuuksia, ei saa tuoda ylioppilaskoetilaisuuteen.

Kurssikokeissa saa koulussamme käyttää langatonta hiirtä, mutta ylioppilaskokeessa käytettävä ulkoinen hiiri täytyy olla langallinen.

Pelkkä kannettava tietokone ei riitä

Kuulokkeiden, ulkoisen hiiren (ja mahdollisten USB- ja RJ45-adapterien) lisäksi kannattaa ostaa jonkinlainen suojatasku läppärille.

Koulu ei korvaa opiskelijan koulussa tai koulumatkalla rikkoutuneita laitteita.

Ota selvää ja kysy tarvittaessa

Netistä löytyy runsaasti kirjoituksia kannettavan tietokoneen hankinnasta lukio-opintoihin. Paikalliset tietokoneita myyvät liikkeet auttavat mielellään koneen hankinnassa.

Blogit

Cern tiedeleirikoulu 2020 perjantai

Posted on

Perjantai 24.1. 2020 Antimateria, Data-keskus

CERN on antimaterian tutkimisen keskus Euroopassa. Tätä tavallisen materian vastaparia tuotetaan ja tutkitaan useilla erilaisilla asemilla. Pääosa tutkimuksista keskittyy yksinkertaisiin atomeihin, kuten antivetyyn tai sen osiin, antielektroneihin eli positroneihin ja antiprotoneihin. Tutkiminen on kuitenkin melko vaikeaa, sillä tuotetut määrät lasketaan yksittäisissä hiukkasissa, toisin kuin esimerkiksi grammoissa. Antiatomit myös tuhoutuvat koskettaessaan tavallista materiaa, kuten ilman molekyylejä. Tämän takia yksinkertaisilta kuulostavista asioista ei olla päästy täyteen varmuuteen vielä. Esimerkiksi antimaterian käyttäytyminen painovoiman kanssa on asia, mitä tiedemiehet tutkivat parhaillaan. Maan oletetaan vetävän antimateriaa puoleensa samalla lailla kuin tavallista materiaa, mutta on myös mahdollista, että se työntääkin antimateriaa poispäin. Löydös olisi mullistava ja loisi uusia näkemyksiä antimaterian ominaisuuksista.

Data Center eli suomeksi palvelinkeskus on CERNin kaiken tietotekniikan keskus. Sen avulla tehdään kaikki tietotekniikkaa vaativat toimet, kuten laskut ja tiedon kuvantaminen. Kuvat keskuksesta näyttävät ensivilkaisulta samalta kuin ensimmäiset tietokoneet. Erona on vain, että samaan tilaan mahtuu nykyään huomattavasti enemmän laskentatehoa. Fyysikot ympäri maailmaa voivat käyttää CERNissä tuotettua ja tallennettua dataa. Erilaisista tutkimuksista saatu datan määrä on kuitenkin niin suuri, ettei kaikkea voida tai edes tarvitse varastoida. Tavallisen kotikoneen tallennustila täyttyisi jo alle minuutissa, joten tilaa todella tarvitaan huomattavia määriä.

Itse vierailu datakeskukseen oli mielenkiintoinen kokemus. Alussa meille esiteltiin animoitu esitelmä datan tallentamisen ja käytön historiasta. Kuvaavaa oli, että 1970-luvun tietotaidolla LHC:sta saadun datan analysoiminen olisi kestänyt kymmeniä miljoonia kertoja kauemmin kuin nyt. Samaa kiihdytintä suunniteltaessa 1990-luvun alussa ei vauhti ollut kovinkaan paljoa suurempi, joten laitteiston rakentamisen aloittamisessa oli paljon toivoa tekniikan kehitykselle ja myös ripaus hulluutta mukana. Nykyään datasta voidaan kuitenkin tallentaa suurin osa tärkeästä tiedosta, josta analysoidaan mahdollisia mielenkiintoisia ilmiöitä.

Kovalevyjä, joita käytettiin ennen datan varastoimiseen LHC:ssä.

Antimateria oli jo itsessään mielenkiintoinen aihealue ja datakeskusvierailun jälkeen kuulemallamme luennolla saimme asiasta tietoa vielä lisää. Päällimmäisenä luennosta jäi mieleen se, ettemme oikeasti tiedä vielä juuri mitään. Moni asia vaatii tutkimusta, mutta joistain voimme olla jo (lähes) varmoja. Päivän kohokohta oli ehdottomasti omasta subjektiivisesta näkökulmastani vierailu antimaterian tutkimuslaitoksella. Se on ainoa asema CERNissä, jossa on mahdollista työskennellä sen ollessa päällä. Tämä johtuu hiukkasten pienestä energiamäärästä ja täten pienestä säteilystä. Esittelyn perusteella tulemme varmasti kuulemaan antimateriasta vielä lähitulevaisuudessa lisää.

ELENA, osa antimaterian tutkimuslaitosta. Se hidataa antimateriaa sen synnyttyä, jotta sitä voidaan tutkia tarkemmin.

Petteri