Lukio saa iltalinjan
Kauhajoen Lions-klubi teki 1970-luvun loppupuolella kyselyn, olisiko paikkakunnalla halukkuutta iltaopiskeluun. Kiinnostus osoittautui vähäiseksi. Syksyllä 1984 Vaasan läänin koulutoimentarkastaja Unto J. Lindholm kehotti Kauhajoen koulutoimen vastuunkantajia paneutumaan aikuisopiskeluun ja lukion iltalinjakysymykseen uudelleen. Syksyllä 1985 suoritettu koehaku osoitti kiinnostusta iltaopiskeluun olevankin niin paljon, että Kauhajoki päätti anoa valtioneuvostolta lupaa lukion iltalinjan aloittamiseen. Kaikki odottivat, että hakemus tulee bumerangina takaisin, kuten tavallisesti ensikertalaiselle käy, mutta kauhajokelaisille ei niin käynyt.
Koulutoimi oli valmistellut hakemuksen huolellisesti. Jo kevättalvella alkoi tihkua tietoja, miten yksi jos toinenkin viranomainen on puoltanut Kauhajoen hanketta. Vihdoin 22. toukokuuta 1986 valtioneuvosto teki päätöksen, jolla Kauhajoen lukion toimintamuotoa muutettiin 1. päivästä elokuuta 1986 lukien siten, että lukioon kuuluu perusasteen ja lukioasteen sisältävä luokaton iltalinja. Päätöksen oli allekirjoittanut opetusministeri Kaarina Suonio.
Alkoi tiivis paneutuminen iltalinjan olemukseen, opetusjärjestelyihin yleensä ja moniin yksityiskohtiin erikseen. Hakemusta valmisteltaessa koulutoimenjohtaja Irja Lyly-Yrjänäinen ja rehtori Jussi Kleemola olivat tiedustelleet opettajien halukkuutta iltalinjan töihin, “vaikka eihän sitä ensimmäisellä hakemisella saada”. Opettajista suurin osa olikin tiedossa, mutta rehtori oli etsittävä. Iltalinjan rehtorin tehtävä oli luottamustoimi, jonka hoitajan oli oltava lukion viranhaltija. Lukion opettajakunnassa ei tehtävään halukasta ollut. Niinpä katseet kääntyivät muutamiin peruskoulun yläasteen lehtoreihin, joilla oli kelpoisuus ja kokemusta lukion työstä.
Kun pari päivää iltalinjan saamistiedosta oli kulunut, tehtiin koulutoimenjohtaja Irja Lyly-Yrjänäisen ja rehtori Jussi Kleemolan johdolla tutustumiskäynti Huittisiin. Lauttakylän lukion iltalinja oli toiminut vasta pari vuotta ja sijaitsi Kauhajokea muistuttavalla paikkakunnalla. Huittisissa iltalinjan rehtorilla oli vielä tuoreet kokemukset iltalinjan käynnistämisestä ja monista aikuisopiskelijoille tärkeistä asioista, kuten ruokailun järjestämisestä. Tällä retkellä kypsyi tulevan rehtorin vaikea päätös ja Liisa Ruismäki lupautui tehtävään. Koululautakunta hoiti tarvittavat virkajärjestelyt nopeasti ja mutkattomasti.
Rehtorin ensimmäinen tehtävä oli oppilaiden ilmoittautumispäivän järjestäminen 2. kesäkuuta. Ilmoittautuneita oli niin paljon, että seuraava työ oli hankkia lisää opettajia. Lukion ja yläasteen lehtorit olivat suopeita iltalinjalle ja lupautuivat opettajiksi. Iltalinjaa koskevat säädökset ja muut tarpeelliset paperit koulutoimisto tilasi kouluhallituksesta, mutta nopeimmin ne lähetti kollegiaalisena apuna Seinäjoen iltalinjan rehtori Kalevi Hjelt. Lukujärjestyskin tuli tehdyksi ja niin iltalinja oli valmis aloittamaan.
Kauhajoen lukion iltalinjan ensimmäinen työpäivä oli 1. syyskuuta 1986. Se oli valtakunnan ainut maaseudulla toimiva iltalinja, jossa voi suorittaa sekä peruskoulun että lukion oppimäärät. Kauhajoelle iltalinja toi tullessaan puhdasoppisen luokattoman kurssimuotoisen opiskelun. Kurssiin kuului 28 tuntia, lukuvuosi oli jaettu kuuteen jaksoon ja ne päättyivät koeviikkoon. Kurssiarvosanat merkittiin opiskelijan opintokirjaan eikä lukukausitodistuksia annettu. Iltalinja otti käyttöön valtioneuvoston 3.4.1986 antaman tuntijaon, vaikka siihen soveltuvia opetussuunnitelmia ei vielä ollutkaan, ei edes perusteita. Opettajille jäikin suuri vastuu ja vapaus ohjata ja opettaa parhaaksi katsomallaan tavalla niin lukion kuin peruskoulunkin opiskelijoita kohti ylioppilastutkintoa ja peruskoulun päättötodistusta.
Ensimmäisenä vuonna iltalinjalla aloitti perusasteen opinnot 18 opiskelijaa ja lukio-opintonsa 26 opiskelijaa. Lisäksi yksittäisten aineiden, erityisesti kielten, aineopiskelijoita, aloitti perusasteella 13 ja lukiossa 36. Opetuksesta vastasi ensimmäisenä lukuvuonna rehtorin lisäksi peräti 17 opettajaa, kaikki sivutoimisia.
Kaikki opiskelijat olivat eri-ikäisiä aikuisia eikä 1985 koululakien mukaan iltalinjalle saanut ottaakaan alle 18-vuotiaita kuin painavista syistä. Iltalinjalle tuli alusta asti oppilaita myös naapurikunnista – mikäs oli tullessa, kun lukukausimaksuja ei ollut ja yläasteen ruokalassa tarjottiin ennen tuntien alkamista ilmainen ateria. Oppilaskunta puolestaan järjesti lukion kouluhuoltajien avustamina kahvituksen lukion kanttiiniin. Iltaopiskelu oli tiivistä työtä, mutta siitä huolimatta – tai juuri siksi – uranuurtajien joukko pysyi hyvin koossa seuraavat kolme vuotta. Ensimmäiset iltalinjalla peruskoulun suorittaneet ja ylioppilaslakin saaneet riemuitsivat saavutuksistaan 1989. Tosin aivan ensimmäinen ehti saada valkolakin jo syksyllä 1988.
Iltalinjan hallinto oli osa Kauhajoen lukion hallintoa. Lukion rehtori oli iltalinjan luottamustoimisen rehtorin esimies ja lukion johtokunnasta tuli myös iltalinjan johtokunta, johon opettajat ja opiskelijat valitsivat edustajansa. Iltalinja toimi lukion tiloissa ja sille kyhättiin kiireessä kanslia erottamalla tarkoitukseen noin 6–7 m² silloisesta kirjastosta, ala-aulan puoleisesta päästä. Nykyisin paikalla on luonnontieteiden oppimispesä. Kanslian kalusteet saatiin pitkien puheiden jälkeen lainaksi kunnantalon pommisuojasta. Opetusvälineet ja materiaalitkin olivat lukion kanssa yhteisiä.
Koulutoimentarkastaja Unto J. Lindholm suoritti 20. marraskuuta 1986 hallinnon tarkastuksen ja tutustui samalla hänen omasta vihjeestään alkunsa saaneen iltalinjan käynnistymiseen.
Aikuislinja monipuolistuu
Lukion iltalinja oli päässyt suotuisasti alkuun ja toiminta vakiintui nopeasti. Ensimmäiset omat iltalinjan opettajat saatiin toisen lukuvuoden 1987–1988 alkaessa, kun matematiikan ja fysiikan lehtoriksi tuli Kari Nuuttila. Hänestä tuli vuoden kuluttua rehtori, kun iltalinjan käynnistäjä katsoi velvollisuutensa tulleen täytetyksi ja luopui tehtävästä. Äidinkielen lehtoriksi tuli Terttu Kuukka, jolla oli opetusta myös päivälukiossa. Englannin ja ruotsin kielen lehtoraatti sen sijaan jäi täyttämättä, sillä päteviä hakijoita ei ollut. Tilanne oli koulun kehittämisen kannalta hankala ja pyrittiin ratkaisemaan muuttamalla kahden pitkän kielen lehtoraatti iltalinjan ja lukion englannin lehtorin viraksi. Siihen saatiin Päivi Heikka 1988. Lisäksi kaksi tuntiopettajaa Mirja Perasto ja Marjo Nuuttila olivat päätoimisia. Virpi Nyman tuli englannin ja ranskan päätoimiseksi tuntiopettajaksi 1990. Päätoimisuus toi opetukseen jatkuvuutta ja mahdollisti iltaopintojen suunnitelmallisen kehittämisen.
Iltalinjan alusta alkaen perjantait olivat opiskelijoiden kannalta hankalia, mikä näkyi muita iltoja runsaampina poissaoloina. Ratkaisuksi tuli 4-päiväinen työviikko ja 140 koulupäivää 1989. Samalla oppitunnit muutettiin kaksoistunneiksi ja iltalinja siirtyi 5-jaksojärjestelmään. Muutos keskitti opetusta ja mahdollisti etenkin aineopiskelijoiden ja sivutoimisten tuntiopettajien töiden järjestämisen entistä inhimillisemmäksi: aivan joka ilta ei välttämättä ollut koulua.
Iltalukiot ja iltalinjat tavoittelivat 1990-luvun alusta lähtien selkeää ja omaleimaista aikuiskoulutuksen roolia, mikä näkyi myös Kauhajoen iltalinjan kehityksessä. Valtionosuuslainsäädännön muuttuessa ja Kauhajoen kunnan hallintosäännön uudistuessa 1993 iltalinja siirrettiin kulttuuri- ja aikuiskoulutuksen johtokunnan alaisuuteen. Lukion johtokunnasta tuli samalla nuorisokoulutuksen johtokunta. Myös lainsäädäntö muuttui.
Uusi aikuislukiolaki ja -asetus tulivat voimaan 1.8.1994. Se kumosi iltalukiolain 478/1983 ja siihen myöhemmin tehdyt monet muutokset. Uuden lain myötä Kauhajoen lukion iltalinja muuttui Kauhajoen lukion aikuislinjaksi. Se puolestaan muutti kesällä kimpsunsa ja kampsunsa yläasteen tiloihin, joissa opetus jatkui syyslukukauden 1994 alkaessa. Kanslia oli jo aikaisemmin 1990–1991 siirtynyt lukion ahtaasta kopista kirjastotalon opistotiloihin.
Aikuislukiolaki ja -asetus korostivat aikuislinjan tehtävää aikuisväestölle tarkoitetun yleissivistävän perus- ja lukio-opetuksen antajana sekä mahdollistivat erikoistumisen tiettyjen opetussisältöjen ja kohderyhmien opettamiseen. Opetus voitiin toteuttaa myös etäopetuksena ja järjestää muunakin ajankohtana kuin lukuvuoden tavallisina työpäivinä. Lisäksi opetusta voitiin antaa muillekin kuin aikuislukion tai -linjan oppilaille, joille näin tuli oikeus suorittaa erillisessä tutkinnossa lukion tai peruskoulun oppimäärä tai osia siitä.
Kauhajoen aikuislinja tarttui uusiin mahdollisuuksiin heti: se sai oikeuden järjestää aikuisten yleisiä kielitukintoja. Syksyllä 1994 aikuislinjan opetus laajeni Kristiinankaupunkiin. Lähes parikymmentä lukiolaista ja kymmenkunta aineopiskelijaa aloittivat opintonsa Kauhajoella ja jatkoivat myöhemmin syksyllä Kristiinankaupungin lukion tiloissa. Hankkeen paikallisena esimiehenä toimi lehtori Anne Kairala ja opettajina pääasiassa Kristiinankaupungin omat lehtorit. Ryhmä pysyi hyvin koossa ja päätti opiskelunsa menestyksekkäästi ylioppilaskirjoituksiin keväällä 1997.
Aikuislinjan tuntijako ja opetussuunnitelmat uudistuivat 1995. Peruskouluopetuksen kurssimäärät pysyivät lähes entisellään, mutta valinnaisuus kasvoi. Peruskouluopinnot tiivistettiin kaksivuotiseksi, koska kysyntä kohdistui lähinnä vain kieliin. Suoritettavien kurssien enimmäismääriä ei tuntijaossa enää ollut ja C- ja D-kielet jäivät kokonaan pois sekä lukio-opetuksen että peruskouluopetuksen suunnitelmista.
Lukio-opetuksessa suurimmat muutokset koskivat A1-kielten ja B1-kielen opetusta. Pakolliset kurssit vähenivät molemmissa kahdella, valinnaiskurssien määrät nousivat 1–3:sta kuuteen. C- ja D-kielten tilalle tulivat B2- ja B3-kielet, joiden valinnaiskurssien määrät olivat selvästi
suuremmat kuin aikaisemmin. Opiskelutaitojen kehittämiseen suunniteltiin neljän kurssin laajuinen Tiedon lähteillä -opintokokonaisuus, jossa eri aineiden yhteistyönä opiskellaan viestintä- ja ryhmätyötaitoja, ongelman ratkaisua, tiedon hakemista ja kriittistä suhtautumista tietoon.
Lukiolaki 629/1998 korvasi kuusi eri lakia, mm. aikuislukiolain 1994. Uusi laki ei säätele oppilaitoksia vaan koulutuksen tavoitteita ja sisältöjä. Se ei erittele aikuisia ja nuoria, mutta sisältää joitakin säädöksiä, jotka ovat erilaisia yli 18- ja alle 18-vuotiaina lukio-opintonsa aloittaneille. Opetus voidaan järjestää erikseen aikuisille ja nuorille. Lisäksi koulutuksen järjestäjien tulee olla yhteistyössä muiden koulutuksen järjestäjien kanssa. Lukiolain ja -asetuksen vuoksi opetusministeriö uudisti 1994 tekemänsä aikuislukion tuntijaon pienin täsmennyksin.
Kauhajoella toimivien ammatillisten oppilaitosten kanssa yhteistyötä oli viritelty jo 1992–1993. Tarkoituksena oli järjestää ammatillisen tutkinnon suorittajille mahdollisuus täydentää opintojaan ylioppilaskirjoitusten aineissa lukion iltalinjalla. Suunnittelun taustana oli Kauhajoella tehty selvitys nuorisokoulusta. Ensimmäiset lukioaineiden kurssit Kauhajoen ammattioppilaitoksen ja Kauhajoen maatalousoppilaitoksen opiskelijoille pidettiin äidinkielessä, matematiikassa, englannissa ja ruotsissa lukuvuonna 1993–1994. Yhteistyö laajeni syksyllä 1995, kun ensimmäiset 12 ammattioppilaitoksen automaatiotekniikan perustutkintoa suorittavaa opiskelijaa aloitti myös ylioppilastutkinnon tavoittelun.
Seuraavina vuosina ammattitutkinnon rinnalla ylioppilastutkintoon tähtääviin opintoihin – yhdistelmäopintoihin tai ns. kaksoistutkinnon suorittamiseen – tarttui myös joukko Suupohjan kauppaoppilaitoksen ja Kauhajoen koti- ja laitostalousoppilaitoksen opiskelijoita sekä vuodesta 2000 lähtien myös Kurikan ammattioppilaitoksen opiskelijoita. Yhteistyö merkitsi aikuislinjan opetuksen laajenemista ja ajoittumista myös päiväaikaan. Valtiovalta tuki yhdistelmäopintoja siten, että opiskelijat voitiin lukea oppilasmääriin kahdessa oppilaitoksessa ja maksaa valtionapua sekä ammatillisille oppilaitoksille että aikuislinjalle. Kaksoisrahoitus poistui asteittain vähenevänä vuoden 2001 loppuun mennessä, minkä jälkeen Suupohjan koulutuskuntayhtymä on ostanut ylioppilaskirjoituksiin tähtäävän opetuksen kokonaan aikuislinjalta. Ensimmäiset ammatillisen perustutkinnon ja ylioppilastutkinnon samaan aikaan kolmessa vuodessa suorittaneet lakitettiin 1998.
Ammatillisten oppilaitosten opiskelijat ovat suorittaneet aikuislinjalla pääasiassa ylioppilaskirjoitusten pakollisissa aineissa enimmillään 36 kurssia.
Toisen asteen ammatillisten oppilaitosten opiskelijoille lukion aikuislinja on tarjonnut opetuksen edetessä ja yhteistyökumppaneiden lisääntyessä kasvavan määrän kursseja.
Ammatillisten oppilaitosten kanssa tehtävän yhteistyön ohella aikuislinja aloitti omalta osaltaan kansainvälisen hanketyön englantilaisen Barnsley Collegen kanssa syksyllä 1998. Kansainvälisen avaintaitohankkeen käynnistäjänä lehtori Pat Thomas vieraili aikuislinjalla kahdeksan viikkoa ja piti filosofian kurssin englanniksi. Talvella aikuislinjan rehtori Kari Nuuttila ja apulaisrehtori Taru Nieminen vierailivat Barnsley Collegessa ja Pat Thomas keväällä uudelleen Kauhajoella.
Lukuvuoden 1998–1999 aikana aikuislinja valmisteli etäopiskelun aloittamista yhteistyössä opetushallituksen kanssa. Idea oli lähtenyt itämään aikuislinjan kymmenvuotisjuhlassa syksyllä 1996, kun juhlapuhuja opetushallituksen ylijohtaja Aslak Lindström esitti aikuislinjalle haasteen lähteä mukaan viriteltävänä olevaan hankkeeseen. Etäopiskelua kehiteltiin Etelä-Pohjanmaan etälukio -hankkeena yhdessä Seinäjoen lukion aikuislinjan kanssa. Rahoitushakemus ja opettajien koulutuskin tehtiin yhdessä. Opetusministeriö vastasi hakemukseen myönteisesti ja Kauhajoen aikuislinja sai etälukion aloittamiseen hankerahoitusta 355 000 mk, lähes 60 000 €, josta opetushallitus käytti yhdessä katettaviin kuluihin runsaat 100 000 mk. Asiakaspalveluihin, etälukiolaisten opintojen aloittamiseen lukuvuonna 1999–2000, voitiin käyttää n. 250 000 mk eli n. 42 000 €.
Ensimmäiset 12 etälukiolaista aloittivat opintonsa elokuussa perehtymällä Tiedon lähteillä -jaksolla opiskelun perusasioihin. Etälukiolaisten opinnoista noin 75 % tapahtuu sähköpostin, internetin, videoiden ja perinteisen kirjeenvaihdon avulla ja 25 % lähiopetuksena. Opiskelijat saivat käyttöönsä kannettavat mikrot.
Kauhajoen ja Seinäjoen lukioiden aikuislinjat valittiin etälukion 15 kärkioppilaitoksen joukkoon 68 hakijasta. Koulujen opettajat olivat vuorovaikutteisessa yhteistyössä oppimateriaalin tuottamisessa ja kurssien toteuttamisessa. Tarkoitus oli, että etäopiskelijat olisivat valinneet kursseja molemmista kouluista, mutta opiskelijat sitoutuivat mieluummin yhteen oppilaitokseen.
Etälukion valtakunnallinen kehittely siirtyi jo toisena lukuvuonna 2000–2001 opetushallituksen johdettavaksi. Hankkeen koordinointi, osa opetusmateriaalin tuotannosta, opettajien koulutus, etälukion opintojen ohjaukseen liittyvä koulutus (Opo.fi 1–3) ja Yleisradion kanssa tehtävä yhteistyö keskitettiin opetushallitukselle. Samalla koulujen omaan käyttöön etäopiskelun kehittämiseksi ja vuosittaisten kulujen katteeksi jäi vain pienehkö tuki.
Tiedon lähteillä -opintokokonaisuudesta aikuislinja sai runsaasti mainetta ja myönteistä palautetta, kun Yleisradio kuvasi osia opintokokonaisuuden toteuttamisesta ohjelmaan Tutkiva oppiminen. Ohjelma esitettiin televisiossa useita kertoja. Aikuislinja teki itse Tiedon lähteillä -kokonaisuudesta videon, joka toi sille opetusministeriön myöntämän laatupalkinnon 100 000 mk, 16 819 €, joulukuussa 2000. Etäopiskelu oli tehnyt tiedon hankintaan, käsittelyyn ja kriittiseen suhtautumiseen kuuluvista opiskelutaidoista entistäkin tärkeämpiä.
Aikuislinjan opettajakunta uudistui alusta lähtien melkein joka vuosi. Uusina opettajina taloon ovat alkuvuosien jälkeen tulleet ja pitkään palvelleet Taru Nieminen englannissa ja äidinkielessä, Satu Mäenpää matematiikassa ja fysiikassa, Kaarina Mäenpää äidinkielessä ja tietotekniikassa, Hannele Rajalahti matematiikassa ja Päivi Luokkanen äidinkielessä. Lisäksi monet lukion ja peruskoulun opettajat ovat olleet vuosikausia vastuullisina tuntiopettajina, kuten Merja Paananen, Henna Valtonen ja Tuula Kuittinen.
Myös hallinto muuttui vuoden 1996 alussa, kun kulttuuri- ja aikuiskoulutuksen johtokunnan vastuu päättyi ja aikuislinjan asioiden käsittely siirtyi suoraan sivistyslautakunnalle. Rehtori Kari Nuuttila siirtyi Kauhajoen sivistystoimenjohtajaksi syksyllä 1999. Uutta rehtoria ei aikuislinjalle enää nimetty, vaan tehtävät siirrettiin apulaisrehtori Taru Niemiselle. Hän sai avukseen päätoimisen kanslistin Kristiina Kallion, joka oli jo pitkään palvellut osa-aikaisena samassa tehtävässä.
Ruismäki, Liisa (2003): Lukion vuosikymmenet 1975–2003. Teoksessa Lakkia ja elämää varten. Kauhajoen yhteislyseo 1928 – Kauhajoen lukio 2003. Kauhajoki: Kauhajoen lukio. s. 91–101.