Yhteislyseosta lukioksi
Valtioneuvosto oli tehnyt päätöksen peruskouluun siirtymisen alueellisesta aikataulusta keväällä 1972. Kauhajoella koulujärjestelmä muuttuisi 1.8.1975. Samalla yksityisen kannatusyhdistyksen perustama ja hallinnoima Kauhajoen yhteislyseo siirtyisi kunnan omistukseen ja kunnan koululaitokseen kuuluvaksi Kauhajoen lukioksi. Aikataulu mahdollisti sen, että yhteislyseon muuttaminen kunnan koululaitokseen kuuluvaksi lukioksi voitiin suunnitella rauhassa.
Omistajanvaihdosta koskeva luovutus- ja haltuunottosopimus allekirjoitettiin 21.5.1974. Siinä yhteislyseon kannatusyhdistys luovutti kunnalle kiinteän ja irtaimen omaisuutensa ja saatavansa. Kunta otti kantaakseen vastuun oppikoulun veloista ja toiminnasta. Tämä toteutui peruskouluun siirtymisen myötä elokuun alussa 1975. Yhteislyseon lukioluokista tuli Kauhajoen lukio, jonka johtokuntana toimi koululautakunta ja sen asiantuntijajäsenenä lukion rehtori. Lisäksi lukion hallinnossa olivat yhteislyseon perillisinä vanhempainneuvosto sekä oppilaiden ja opettajien yhdessä muodostama kouluneuvosto. Viimeisenä yhteislyseon lukuvuonna 1974–75 koulussa oli yhteensä 907 oppilasta, joista 730 keskikoulussa ja 177 lukiossa.
Peruskouluun siirtymistä valmisteltaessa oli suunniteltu myös yhteislyseon opettajajärjestelyt peruskoulun ja lukion kesken, samoin tulevat koulutilojen muutokset. Niinpä opettajan virkoja ei ollut muutamaan vuoteen vakinaistettu lainkaan. Koulujärjestelmän muuttuessa yhteislyseossa oli 17 vakinaista opettajaa, seitsemän ylimääräistä ja 22 tuntiopettajaa. Vakinaisista lehtoreista pisimpään palvelleet siirtyivät lukion toimiin, virkaiältään nuoremmat ja ylimääräiset lehtorit peruskoulun virkoihin. Monet lehtoraatit perustettiin yhteisiksi; ne tulivat mahdolliseksi, kun molemmilla kouluasteilla oli sama omistaja. Yhteisiä olivat mm. liikunnan, kuvaamataidon ja musiikin virat ja osa kielten opettajien viroista. Lisäksi lukiossa tarvittiin tuntiopettajia.
Lukion toimiin siirtyi kokenut opettajajoukko: rehtori Mauno Ojanen, vanhemmat lehtorit Heikki Saarikoski, Pirjo Kaita, Irma Kallio, Anja Lusa, Simo Marttila, Hillevi Pyykkö ja Kirsti Sironen sekä nuorempi lehtori Jaakko Sironen. Peruskoulun opettajista Maija-Liisa Kahelin, Seppo Torpo, Kaija ja Simo Koski-Lammi, Marja-Leena Lehtinen, Eila Marttila ja Liisa Ruismäki opettivat myös lukiossa. Kolme yhteislyseon pitkäaikaista lehtoria Kerttu Risku, Arvo Lusa ja Rauni Salomaa jäivät järjestelmän muuttuessa eläkkeelle. Uudet lehtorit tarvittiin lähivuosina vain uskonnon opetukseen, johon vakiintui nopeasti Tuula Luomaoja (myöh. Salonen), ja fysiikkaan, jossa lehtorit vaihtuivat muutaman kerran, ennen kuin Juhani Laurila tuli tehtävään. Koulun henkilökunta talonmies Sakari Lusa, toimistovirkailija Ulla Mattila, siivoojat Kerttu Lustimäki, Elma Nevala ja Ellen Rajaharju sekä terveydenhoitaja Irja Heikkilä pysyi talossa. Yhteislyseon opettajien ja henkilökunnan virka- ja työjärjestelyt toteutuivat kokonaisuudessaan ilman suuria ongelmia.
Kauhajoen kunnan koululaitokseen kuuluva lukio ja hallinnollisesti peruskouluun siirtyneet keskikoululuokat jatkoivat toimintaansa samoissa yhteislyseon tiloissa, joissa olivat siihenkin asti toimineet. Kouluilla oli kuitenkin eri lainsäädäntö: lukio noudatti soveltuvin osin yksityisen oppikoulun määräyksiä ja peruskoulu taas entisen kansakoulun esikuvia. Uusia keskikoululuokkia ei enää tullut, mutta syksyllä 1974 aloittaneet viisi rinnakkaisluokkaa kävivät koulunsa alusta loppuun asti keskikoulun opetussuunnitelmien mukaan. Viimeiset keskikoulun opetussuunnitelmaa opiskelleet saivat päästötodistuksensa keväällä 1979. Tämän jälkeen kaikki oppivelvolliset kävivät peruskoulun ja jatkoivat sen jälkeen lukiossa, ammatillisissa kouluissa tai suoraan työelämässä.
Yhteislyseon luokat VI–VIII muuttuivat lukion luokiksi 1–3 ja heti syyslukukauden alussa 1. luokalla otettiin käyttöön uusi lukusuunnitelma 279/23.4.1975. Muutos merkitsi linjajaon korvaamista valinnaisuudella. Oppiaineet jaettiin kaikille yhteisiin, valinnaisiin ja vapaaehtoisiin aineisiin. Valittavana oli lyhyt ja pitkä matematiikka, joista edelliseen oli kytketty pakollinen maantiedon opiskelu. Lisäksi oli mahdollisuus ottaa valinnaisaineita 1. luokalla 55 tuntiin ja kahdella ylimmällä luokalla 54 tuntiin saakka sekä lisäksi vielä harjoitus- ja erikoiskursseja 64 tuntiin asti. Yhteislyseon työjärjestys oli ollut 10-päiväinen syyslukukauden 1973 alusta. Näin siksi, että oppikoulut olivat siirtyneet 5-päiväiseen työviikkoon ja 190 koulupäivään pysyväksi jääneellä väliaikaisratkaisulla lukuvuonna 1971–1972.
Kauhajoen kunta oli saanut koulujärjestelmän muutoksen myötä haltuunsa hyvin hoidetun, vireän ja kehityskykyisen lukion, jossa oli pätevä ja kokenut opettajakunta, talon tavat tunteva henkilökunta ja kasvava joukko virkeitä kauhajokelaisia nuoria. Kunta vastasi heti haasteeseen. Kouluneuvoston tekemästä aloitteesta se alkoi maksaa vuoden 1976 alusta lukiolaisten matkat 10 kilometriä ylittävältä osalta. Seuraavana vuonna omavastuu aleni viiteen kilometriin.
Lukion ensimmäisenä lukuvuonna 1975–1976 koulu toimi kaksisarjaisena. Keväällä 1975 keskikoulun viimeisellä eli V luokalla oli ollut 131 oppilasta, syksyllä lukion 1. luokalla aloitti 70. Kaikkiaan koulussa oli 181 oppilasta, yhdeksän vakinaista opettajaa, useita väliaikaisia ja seitsemän tuntiopettajaa.
Ruismäki, Liisa (2003): Lukion vuosikymmenet 1975–2003. Teoksessa Lakkia ja elämää varten. Kauhajoen yhteislyseo 1928 – Kauhajoen lukio 2003. Kauhajoki: Kauhajoen lukio. s. 80–82.